Kuluttajaliiton hankekoordinaattori Ilo Bruun esitteli käytännönläheisesti tyypillisimpiä esimerkkejä ajankohtaisista huijauksista. Luento oli osa Vanhusten viikon ohjelmaa Ruovedellä.
Karoliina Laikio
Huijausviestin kanssa ei kannata hätiköidä – ota käyttöön aikalisä ja suhtaudu varoen linkkeihin
Oikeissa olosuhteissa jokainen meistä voi tulla huijatuksi.
– Huijauksiin voi haksahtaa ihan kuka tahansa iästä, sukupuolesta tai koulutustasosta riippumatta, tietää Huijaustutka-hankkeen hankekoordinaattori ja viestintäassistentti Ilo Bruun Kuluttajaliitosta.
Huijausviesti voi kilahtaa puhelimeen tekstiviestin tai WhatsApp-viestin muodossa tai ilmestyä sähköpostiin. Sellaisenaan viesti ei ole vielä vaarallinen, mutta ei sitä kannata säästääkään. Bruunin mukaan huijauksissa on kyse petollisesta toiminnasta.
– Halutaan päästä käsiksi hyödyllisiin tietoihin, kuten pankkitunnuksiin, henkilötietoihin tai salasanoihin. Yleensä huijauksen tavoitteena on hyötyä siitä taloudellisesti.
Medialukutaito on ihan ehdottoman oleellinen.
Huijauksiin varautumisessa auttaa tieto – se on Bruunin mukaankin parasta ennaltaehkäisyä.
– Medialukutaito on ihan ehdottoman oleellinen. Auttaa tunnistamaan niitä merkkejä, mitä huijarit ei ehkä osaa huomioida omissa tuotoksissaan, Bruun kertoo ja mainitsee tekoälyn yleistymisen huijaustenkin suunnittelussa.
Näennäisesti oikealta vaikuttava huijausviesti saattaa tulla esimerkiksi pankin nimissä. Niissä saatetaan kehottaa reagoimaan esimerkiksi uuteen turvallisuuspäivitykseen tai omien asiakastietojen päivitystarpeeseen.
– Yleensä pyrkimyksenä on saada viestin vastaanottaja klikkaamaan esimerkiksi viestissä olevaa linkkiä tai toimimaan, kuten viestissä kehotetaan. Aika useasti sieltä linkin takaa löytyy hyvin aidon näköinen kirjautumissivu.
Aina kannattaa hetkeksi pysähtyä, ei kannata klikata linkkiä.
Bruun haluaa kuitenkin rauhoitella laitteiden käyttäjiä.
– Ylipäätään netissä asioiminen on ihan turvallista. Ja vaikka tulisikin jokin huijausviesti, niin se ei automaattisesti tarkoita, että kännykkä tai tietokone olisi saastunut tai heti olisi omat tiedot vaarassa.
Jos viestin ohjeiden mukaan lähtee etenemään, saattaa vastaan tullakin vaaran paikka.
– Aina kannattaa hetkeksi pysähtyä, ei kannata klikata linkkiä.
Bruunin mukaan kannattaa lähteä selvittämään toista reittiä pitkin sitä, pitääkö viestissä esitetty asia paikkaansa. Jos saa viestin esimerkiksi pankin nimissä, voi asiasta olla yhteydessä esimerkiksi pankin asiakaspalveluun.
Ajankohtaisia huijauksia käsitellään myös Huijaustutka-hankkeen tiimoilta.
Karoliina Laikio
Huijauksen jäljille voi päästä jo viestiä tarkasti lukemalla. Katsoa lähettäjän nimeä, sähköpostiosoitetta tai puhelinnumeroa sekä varmistaa, onko kyseistä virastoa tai laitosta ylipäätänsä edes olemassa. Myös epämääräiset termit, puhekielisyys ja tietynlainen aikapaine vastaamisessa saattavat kieliä siitä, ettei viesti tule esitetyltä lähettäjältä.
– Huijareiden ehkä paras työkalu sen lisäksi, että he tekevät tällaisia aika aidonnäköisiä viestejä, on kiireen tunnun luominen.
Tämän lisäksi viesteillä voidaan vedotaan inhimillisiin tunteisiin, ja saada vastaanottajassa aikaan halu auttaa.
– Lähettävät viestejä siitä, että tekeytyvät henkilöksi, jolla on vaikka tiukka rahatilanne ja pyytävät apua, mainitsee Bruun huijareiden tekemästä tunteiden manipuloinnista.
Saamistaan huijausviesteistä voi ilmoittaa Kyberturvallisuuskeskukselle, joka myös julkaisee viikkokatsauksessaan tietoa ajankohtaisimmista huijauksista.
Fakta
Toimi näin, jos tulit huijatuksi
Ota viipymättä yhteys pankkiisi, jos olet tehnyt huijauksen perusteella maksun, rikollinen on päässyt verkkopankkiisi tai saanut maksukorttitietosi käsiinsä.
Tee rikosilmoitus poliisille.
Voit ilmoittaa myös Kyberturvallisuuskeskukselle, joka selvittää ja kerää tietoa verkkopalveluihin, viestintäpalveluihin ja lisäarvopalveluihin kohdistuvista tietoturvaloukkauksista sekä tiedottaa tietoturva-asioista.
Opas tietovuodon uhrille www.suomi.fi/oppaat/tietovuoto
Traficomin Kyberturvallisuuskeskus


