Numeropaidat herättävät kysymyksiä. Täsä serkukset Tarjanne-laivan kannella. Jonkin lajin urheilujoukkue?
Kimmo Kivinen
Ilon suvun serkkutapaamisessa mukana jo sokeriserkkujakin – Paita auttaa löytämään oikean parin
Siitä ei juttua puutu, kun tämä porukka kerääntyy saman pöydän ääreen.Puheenaihetta löytyy muustakin, kuin numeropaidoista.
Ilon suvun serkukset ovat tavanneet joka kesä jo 20 vuoden ajan.
– Alun perin vanhempamme pitivät yhteisiä juhannusjuhlia, kertoo Terälahdessa asuva Teija Höynälä, yksi serkuksista.
Juhannusta juhlittiin mummulassa Ilontiellä eli serkkujen yhteisen mummun ja papan, Eeva ja Niilo Ilon kotona Jäminkipohajssa tai Pohjankylän työväentalolla. Eevalla ja Niilolla oli yhdeksän lasta: Erkki, Markku, Seija, Kerttu, Hilkka, Sirpa, Antti, Pekka ja Teppo Ilo.
Suvun vanhin on nyt Markku Ilo, pian 90.
Kun sisarusparvi ei enää jaksanut tapaamisia järjestää, perinnettä haluttiin kuitenkin jatkaa ja vetovastuun otti serkkuporukka.
20-vuotisjuhlissa Pihlapirtillä tänä kesänä ohjelmassa oli muun muassa Tarjanne-risteily Virroilta Ruoveteen.
Näissä kekkereissä kaikki 13 serkkua olivat paikalla.
Serkuksia on kaikkiaan 13.
Suvi Katajisto
Espoossa asuva Merja Ilo kertoo, että porukka on idearikasta sakkia.
– Kaikenlaista on keksitty, on laulavaa ja näyttelevää väkeä.
Kaikkein tärkeintä tapaamissa hänelle on, että suku pitää yhtä.
– Tämä on ihana yhteisö, kaikki serkut ovat tosi läheisiä. Vaikka asutaan eri puolilla Suomea ja ulkomaillakin, tapaamisiin tullaan. Tänä kesänä Saksasta tuli 8 hengen porukka.
Koska oli juhlavuosi, serkkutapaamiseen kutsutiin myös vanhaa kaartia. Risteilyllä olivat mukana Seija, Pekka, Hilkka ja Sirpa.
Kaikilla sokeriserkuilla ei ole vielä omaa paitaa.
Merja Ilo
Paikat ja osallistujamäärät serkkubileissä ovat vuosien varrella vaihdelleet. Välillä on kokoonnuttu nyyttikestiperiaatteella, välillä kokkailtu yhdessä. Yhteistä aikaa on vietetty kuulumisia päivittäen, on kerrottu ilot ja surut.
– Olemme myös tietovisailleet, suorittaneet kaikenlaisia tehtäväratoja, tehneet sketsejä, on laulettu karaokea, saunottu ja uitu, tilittää Höynälä.
Yhtenä kesänä serkukset seilasivat merivesillä Helsingissä.
– Luulen, että hauskaa oli myös kanssamatkustajilla, kun kuljimme Ilo-paidat päällä ja numero rinnassa. Luultiinko meitä joksikin urheilujoukkueeksi – tiedä sitten, miettii Höynälä.
– Oli kivaa, mutta todettiin kuitenkin, että kyllä tämä tapahtuma täytyy olla maalla, lisää Merja Ilo.
Sukuporukka on kokoontunut myös Pajuskylän eräkeskuksessa savusaunan merkeissä.
Viimeiset neljä vuotta kokoontumispaikkana on ollut Pihlapirtti.
Jäminkipohjan Telakanrannassa pidettyihin 10-vuotisbileisiin vuonna 2015 teetettiin Teisko-tuottelta numeroidut valkoiset t-paidat, selässä lukee "ILO". Numerojärjestyksestä ilmeni serkusten syntymäjärjestys. Pikkuserkut, joita on 23, saivat myös siniset paidat. Selän tekstinä heillä on "PIKKU ILO".
Vähän myöhemmin numeroitiin myös puolisot, samalla serkkunumerolla, mutta takana lukee "PUOLISO".
– Kuulemma ihan sen vuoksi, että illalla pimeässä on helpompi varmistaa numerosta, kenen viereen kellahtaa, naurahtaa Höyälä.
Tänä kesänä väriskaala laajeni, kun myös "sokeriserkuille" eli pikkuserkkujen lapsille hommattiin omat vihreät paidat. Sokeriserkkuja on nyt yhdeksän.
– Silloin tällöin olemme joutuneet paitoja päivittämään isommiksi. Sukuun kun on myös tullut uutta väkeä.


