Ta­ka­vuo­sien suo­sik­ki­la­jin met­sä­jä­nik­sen saa­lis­mää­rä pu­to­aa vuo­si vuo­del­ta. Kan­taan­sa vah­vis­ta­va ru­sak­ko sen si­jaan al­kaa ol­la saa­lii­na yh­tä ta­val­li­nen kuin met­sä­jä­nis. Jä­nis­ten jah­ti­kau­si al­kaa 1. syys­kuu­ta. Met­sä­jä­nik­sen ja ru­sa­kon met­säs­ty­sai­ka jat­kuu hel­mi­kuun lop­puun, tie­dot­taa Suo­men Met­säs­tä­jä­liit­to.

Tie­dot­teen mu­kaan met­sä­jä­nis­saa­lis hi­poi 1970–80-lu­ku­jen huip­pu­vuo­si­na mil­joo­naa pit­kä­kor­vaa. Mää­rä on pu­don­nut ta­sai­ses­ti, ja vii­me vuon­na nii­tä saa­tiin saa­liik­si Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen ti­las­to­jen mu­kaan 67 000. Ru­sak­ko­saa­lis on sen si­jaan vuo­sien saa­tos­sa kas­va­nut. En­sim­mäi­sen ker­ran saa­lis yl­si met­sä­jä­nik­sen ta­sol­le vuon­na 2023, jol­loin mo­lem­pia la­je­ja pyy­det­tiin 73 000 yk­si­löä. Vii­me vuon­na ru­sa­koi­ta pää­tyi saa­liik­si 59 000 kap­pa­let­ta.

Met­sä­jä­nis­tä ta­va­taan koko maas­sa, mut­ta sen kan­ta on har­ven­tu­nut eten­kin ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa. Lu­met­to­man ajan pi­den­ty­es­sä turk­kin­sa val­ke­ak­si vaih­ta­va jä­nis on pe­doil­le help­po saa­lis.

Sa­maan ai­kaan ru­sak­ko on hyö­ty­nyt leu­don­tu­neis­ta tal­vis­ta. Se le­vit­täy­tyy uu­sil­le alu­eil­le ja työn­tyy koh­ti poh­jois­ta. Ru­sak­ko viih­tyy hy­vin myös asu­tus­ten lä­hel­lä ja taa­ja­mis­sa. Se voi ai­heut­taa pal­jon­kin va­hin­koa pi­has­sa ja puu­tar­has­sa. Sa­moil­la alu­eil­la asu­es­saan la­jit voi­vat myös ris­tey­tyä, mikä suo­sii ru­sak­ko­kan­taa ajan myö­tä. Itä-Suo­men yli­o­pis­ton tut­ki­muk­sen mu­kaan joil­la­kin alu­eil­la jopa lä­hes kol­man­nek­sel­la ru­sa­kois­ta on pe­ri­mäs­sään jäl­kiä ris­tey­ty­mi­ses­tä met­sä­jä­nik­sen kans­sa.

Met­säs­tä­jä­lii­ton tie­toon tuli vii­me vuon­na kym­men­kun­ta ta­paus­ta, jos­sa su­det kä­vi­vät ajo­koi­ran kimp­puun.

Suo­men Met­säs­tä­jä­lii­ton tie­dot­tees­sa mai­ni­taan, et­tä met­sä­jä­nik­sen pyy­tä­mi­nen aja­val­la koi­ral­la on ol­lut ta­ka­vuo­si­na suo­sit­tu met­säs­tys­ta­pa. Jä­nis­tä aja­vien koi­rien käyt­tö on kui­ten­kin vä­hen­ty­nyt vii­me vuo­si­na.

Yk­si syy koi­ra­met­säs­tyk­sen hii­pu­mi­seen on met­sä­jä­nis­ten vä­he­ne­mi­nen, mut­ta pai­koit­tain myös pe­to­ti­lan­ne vai­kut­taa asi­aan. Met­säs­tä­jä­lii­ton tie­toon tuli vii­me vuon­na kym­men­kun­ta ta­paus­ta, jos­sa su­det kä­vi­vät ajo­koi­ran kimp­puun. Ajo­koi­rat tyy­pil­li­ses­ti työs­ken­te­le­vät etääl­lä omis­ta­jis­taan, jol­loin se on otol­li­nen koh­de su­sil­le.

Ru­sak­ko­jah­dis­sa aja­van koi­ran käyt­tö on haas­ta­vam­paa, sil­lä ru­sa­kol­la on vah­va tai­pu­mus läh­teä siir­ty­mään tei­tä pit­kin. Ru­sa­kot myös usein ele­le­vät lä­hem­pä­nä asu­tus­ta, jol­loin aja­van koi­ran käyt­tö voi ol­la han­ka­laa.

Ru­sa­kol­le toi­mii­kin esi­mer­kik­si ajo­met­säs­tys, jos­sa pie­nel­lä seu­ru­eel­la kam­ma­taan otol­li­sia paik­ko­ja tois­ten pas­sit­ta­es­sa kul­ku­rei­teil­lä. Joil­la­kin maa­seu­tu­ky­lil­lä koko ky­lien yh­tei­set ru­sak­ko­a­jot ovat jo­ka­vuo­ti­nen pe­rin­ne. Täl­löin met­säs­tys voi­daan koh­dis­taa juu­ri va­hin­koa te­ke­viin pi­ha­ru­sa­koi­hin, joi­ta muu­ten voi ol­la han­ka­la pyy­tää. Maa­ti­loil­le ja puu­tar­hoi­hin ei kui­ten­kaan tule men­nä ru­sak­ko­jah­tiin il­man maa­no­mis­ta­jan lu­paa.