Vuo­si sit­ten ke­vääl­lä en­si ker­ran uu­ti­soi­tu Haa­pa­saa­ren ja lai­va­ran­nan vä­li­nen kä­ve­ly­sil­ta-aja­tus on edel­leen vi­reil­lä.

Kun­nan tek­ni­nen joh­ta­ja Walt­te­ri Mar­te­lin nä­kee aja­tuk­sen kä­ve­ly­sil­las­ta po­si­tii­vi­se­na: sil­ta yh­dis­täi­si mo­lem­pien paik­ko­jen par­haat puo­let.

– Ve­nei­li­jät voi­si­vat käyt­tää Haa­pa­saa­ren sau­no­ja ja lei­rin­tä­a­lu­een vie­raat käy­dä syö­mäs­sä Lai­va­ran­nas­sa, sa­noo Mar­te­lin.

– Lai­va­ran­ta on eh­dot­to­mas­ti Ruo­ve­den hi­o­ma­ton ti­mant­ti, siel­lä on älyt­tö­mäs­ti po­ten­ti­aa­lia.

Sil­lan ohel­la kun­ta sai­si kä­ve­ly­sil­lan reu­naan rei­lus­ti li­sää ki­pe­äs­ti kai­vat­tu­ja ve­ne­paik­ko­ja.

Van­haan ide­aan pu­hal­si ki­pi­nää työ­ryh­mä, jo­hon kuu­lu­vat Ruo­ve­den Yrit­tä­jät, LC Ruo­ve­si ja Ruo­ve­si-leh­ti. Sil­ta­hank­keen sel­vit­tä­mi­seen työ­ryh­mä sai ra­haa Le­a­der Po­kon kaut­ta Eu­roo­pan maa­seu­tu­ra­has­tol­ta 4400 eu­ron ver­ran eli 80 pro­sent­tia hank­keen kus­tan­nuk­sis­ta.

Mi­kä­li puu­haan ryh­dy­tään, kun­nal­li­ses­sa pää­tök­sen­te­os­sa, suun­ni­tel­lus­sa ja lu­pien ha­ke­mi­ses­sa me­nee ai­kaa. Op­ti­mis­ti­sin ar­vio on, et­tä sil­taa voi­tai­siin al­kaa ra­ken­taa 2026 ke­säl­lä, mi­kä­li kaik­ki sol­juu jou­tui­sas­ti ja on­gel­mit­ta.

Silta olisi osa rengasreittiä Haapasaari - laivaranta -Runebegin lähde. Kartassa reitti vaaleanruskealla viivalla.

Suun­ni­tel­maa työs­tää vas­taa­via sil­to­ja to­teut­ta­nut RTI-group oy. Kon­sult­ti Ta­pio Sar­ko­lan mie­les­tä ruo­ve­si­läis­ten idea on lois­ta­va.

–Sil­lal­la oli­si mer­ki­tys­tä koko seu­tu­kun­nal­le. Sen avul­la saa­daan luon­te­vas­ti kä­ve­ly­lenk­ki Haa­pa­saa­ren, sa­ta­man ja Ru­ne­ber­gin läh­teen vä­lil­le, hän nä­kee.

Par­hai­ten tar­koi­tuk­seen so­vel­tui­si pont­too­ni­lai­tu­rin kel­lu­va ra­ken­ne, joka on hal­vem­pi ja vä­hem­män mai­se­maa muut­ta­va kuin kiin­teä sil­ta. Ym­pä­ris­tön sekä ve­sis­tös­sä et­tä maal­la Sar­ko­la tun­tee hy­vin. Työ on vie­lä al­ku­vai­hees­sa.

– Tut­kin vä­hän eri­lai­sia vaih­to­eh­to­ja, mil­tä ne näyt­tä­vät täs­sä ym­pä­ris­tös­sä, hän ker­too toi­mek­si­an­nos­ta.

Reu­na­eh­toi­na on kus­tan­nus­te­hok­kuus ja ym­pä­ris­tö­nä­kö­koh­dat­kin on sel­vi­tet­tä­vä en­nen pi­dem­mäl­le me­ne­viä suun­ni­tel­mia.

Ponttoonisiltaan voidaan rakentaa alikulku, kuten tässä Poriin rakennetussa sillassa.

Tapio Sarkola

Pont­too­ni­lai­tu­ri ei ole mi­kään ker­ta­käyt­tö­rat­kai­su, 50 vuot­ta ei ole pont­too­ni­sil­lal­le vie­lä ikä ei­kä mi­kään.

– Sen­kin jäl­keen sil­ta on käyt­tö­kun­nos­sa, kun sil­le te­kee te­la­koin­nin.

Sar­ko­la ker­too, et­tä ko­ke­muk­sen myö­tä on hä­nen yri­tyk­sel­leen on muo­dos­tu­nut pe­rus­pe­ri­aat­teek­si, et­tä ra­ken­ta­mi­ses­sa käy­te­tään mah­dol­li­sim­man pal­jon te­räs­tä eri­tyi­ses­ti sel­lai­sis­sa py­sy­vis­sä ra­ken­teis­sa, joi­ta on vai­kea huol­taa.

Te­räs­ra­ken­net­ta huol­le­taan sa­maan ta­paan kuin lai­vo­ja. Sar­ko­la ot­taa esi­mer­kik­si Tar­jan­ne-lai­van, joka on pe­ri­aat­tees­sa sa­mas­ta ma­te­ri­aa­lis­ta ja sei­lan­nut jo rei­lus­ti yli 120 vuot­ta.

– Ei­kä sitä­kään ole ko­vin usein te­la­kas­sa käy­tet­ty.

Kus­tan­nuk­sia mie­tit­tä­es­sä on hyvä tie­tää, et­tä sil­ta voi­daan suun­ni­tel­la niin, et­tä jos jos­tain syys­tä sii­tä ha­lu­taan luo­pua, se voi­daan myy­dä ja kul­jet­taa toi­seen paik­kaan tai käyt­tää lai­tu­rik­si.

Täl­lä het­kel­lä sel­vi­te­tään eri vaih­to­eh­to­ja ja nii­den hin­to­ja. Myö­hem­min kun­ta ar­vi­oi, on­ko kä­ve­ly­sil­lan to­teut­ta­mi­nen mah­dol­lis­ta vai ei.

Sammakkolammen elämyslaituri Kuopiossa.

Tapio Sarkola/Rti-Group Oy

Etäi­syys lai­va­lai­tu­rin jat­kee­na ole­vien lai­tu­rien pääs­tä saa­ren kär­keen on noin 160 m, mut­ta käy­tän­nös­sä nii­tä ei voi käyt­tää sil­lan osi­na.

– Kel­lu­van osuu­den pi­tuu­dek­si tu­lee noin 280– 400 m riip­pu­en sii­tä, mi­hin koh­taan saa­res­sa ran­tau­du­taan, las­kes­ke­lee Sar­ko­la.

Sil­taa yh­tey­teen si­joi­tet­ta­vat ve­ne­pai­ka­vä­hen­tä­vät lai­tu­rien han­kin­ta­tar­vet­ta jat­kos­sa.

Toi­saal­ta tek­ni­ses­ti pro­jek­ti ei ole eri­tyi­sen haas­ta­va, sil­lä suun­ni­tel­tu paik­ka on suo­jai­nen, jo­ten suur­ta on­gel­maa tuu­lis­ta tai jäi­den liik­kees­tä ei ole odo­tet­ta­vis­sa.

Mar­te­lin sa­noo, et­tä yk­si olen­nai­nen ky­sy­mys sil­lan ra­ken­net­ta mie­tit­tä­es­sä tu­lee sii­tä, on­ko sil­las­sa ali­kul­ku vai ei. Hän it­se ajat­te­lee, et­tä mi­kä­li ali­kul­ku on, sen voi­si rau­hoit­taa pie­nem­mil­le ve­neil­le.

– Se tu­ki­si myös sil­lan es­teet­tö­myyt­tä.

Suu­rin ky­sy­mys tiuk­ka­na ai­ka­na on raha. Mar­te­lin ar­vi­oi, et­tä joka ta­pauk­ses­sa hin­ta­haa­ruk­ka liik­kuu sa­dois­sa tu­han­sis­sa, sen tar­kem­paa hin­ta-ar­vi­o­ta ei vie­lä ole.