Polttoaineen jakeluaseman suunniteltu sijaintipaikka on kuvan risteyksestä pohjoiseen muutamia satoja metrejä tien länsipuolella. Maakauppoja ei ole vielä tehty.
Terhi Kääriäinen
Kunta satsaa ensi vuonna eniten polttoaineen jakeluasemaan – koulukeskukselle kaavaillaan 8 miljoonaa euroa kolmen vuoden päähän
Kunta varautuu polttoaineen jakeluaseman rakentamiseen: kantatie 66:n liittymäjärjestelyjen rakentamista kaavaillaan nimittäin kunnan ensi vuoden merkittävimmäksi investoinniksi.
Tekninen lautakunta hyväksyi 7. lokakuuta ensi vuoden investointiohjelman sekä vuosien 2027–28 investointisuunnitelman esitettäväksi kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle.
Investointien kokonaissumma on ensi vuonna miljoonan euron tasolla.
Kunnan omistamilla kiinteistöillä on välitöntä parannusta vaativia kohteita. Lisäksi kiinteistöjä muutetaan energiantuotannoltaan kustannustehokkaampiin ja kehitetään sähköistyvän liikenteen edellytyksiä.
Vesihuoltolaitoksella keskitytään akuuttia parannusta vaativiin kohteisiin sekä turvallisuuden ja huoltovarmuuden kehittämiseen.
50 000 euroa menee laivarannan kehittämiseen.
Tekninen lautakunta esittää, että ensi vuodelle varataan kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin 405 000 euroa. Vs. tekninen johtaja Kaisa Koro kertoo, että tästä isoin osuus, 200 000 euroa, varataan kantatie 66:n liittymälle.
Piha- ja pysäköintialueiden muutostyöt vievät 70 000 euroa, mikä sisältää muun muassa kunnantalon ja Nurmelan piha-alueen sekä sähköautojen latauspisteiden rakentamisen ja leikkikenttien välineistön hankintaa.
Satama- ja laiturialueille kaavailtu 50 000 menee laivarannan kehittämiseen.
Kadunrakennuksen 70 000 eurolla saadaan asfaltointeja ja katuvaloja.
Sähköpääkeskuksen saneerausta tehdään yksi kohde kerrallaan, ja sille on 15 000 euron varaus monelle vuodelle.
Maa- ja vesialueiden hankintaa varten varataan ensi vuodelle 300 000 euroa. Koron mukaan varaus mahdollistaa maa-alueiden hankinnan esimerkiksi juuri jakeluasemaa varten.
Nurmela valmistuu vuoden 2026 puolella, eli viimeiset maksuerät maksetaan silloin.
Rakennusten osalta esitetään 293 000 euroa. Tästä summasta laivarannan huoltorakennukselle varataan 110 000 euroa. Koron mukaan eri vaihtoehtoja selvitetään osana alueen kokonaissuunnittelua.
Nurmelan peruskorjattavalle kiinteistölle varataan 85 000 euroa.
– Nurmela valmistuu vuoden 2026 puolella, eli viimeiset maksuerät maksetaan silloin. Rahaa ei voi siirtää vuodelta toiselle vaan se tulee varata erikseen investointiohjelmaan, Koro selvittää.
Koulurakennuksille ajateltu 70 000 euroa sisältää suunnittelurahaa yhtenäiskoululle ja osion myös Visuveden koululle.
Lisäksi on osoitettu rahaa Museomäen peruskorjaukseen ja lukostoihin.
Jossain kohtaa on alettava painottaa verkostosaneerauksia enemmän.
Vesihuoltolaitokselle kaavailtu kokonaissumma on ensi vuonna 290 000 euroa.
– Tarkoitus olisi uusia jätevedenpuhdistamon sähköpääkeskus, logiikkalaitteita ja hankkia sinne varavoimakone, Koro sanoo.
Jätevedenpuhdistamon tekniikan uusimiseen varataan 150 000 euroa. Koron mukaan hinnat ovat viime vuosina heilahdelleet voimakkaasti, ja sähkö- ja automaatiosuunnittelua tehdään vielä tämän vuoden lopulla.
– Kokonaisuudessaan investoinneissa on lähinnä laitosten ja ottamoiden tekniikkaan liittyviä investointeja. Tulevina vuosina jossain kohtaa on alettava painottaa verkostosaneerauksia enemmän, Koro suunnittelee.
Aineettomille hyödykkeille, kuten ICT-hankinnoille, varataan ensi vuonna 30 000 euroa.
Koneita ja kalustoa hankitaan 35 000 eurolla.
Koulukeskus tarvitsee tulevina vuosina isomman investoinnin.
Terhi Kääriäinen
Lautakunta haluaa varautua vuoden 2028 osalta Kirkonkylän koulukeskuksen uudistamiseen.
– Toteutustapaa ei ole päätetty, remontti ja uusi rakennus ovat molemmat keskustelussa mukana vielä tässä kohtaa. Se tiedetään, että koulukeskus tarvitsee isomman investoinnin, jotta tilat saadaan toimiviksi nykyisiin tarpeisiin nähden, Koro sanoo.
Alustavan suunnitelman mukaan koulukeskukselle varataan 8 miljoonaa euroa.
Tekninen lautakunta perustelee aikatauluttamiaan investointeja sillä, että niillä hillitään korjausvelan kasvua.
Hyvällä suunnittelulla ja aikatauluttamisella saadaan aikaan kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä. Kiireessä suoritetut korjaus- ja hankintakustannukset voivat olla moninkertaiset suunnitelmalliseen huoltoon ja saneeraukseen verrattuna.


