Kun vedenkorkeus on alhaalla, vesille pääsy ja rantojen muu virkistyskäyttö hankaloittuu. Arkistokuva.
Irina Tuomainen
Kunta tilasi selvityksen Iso-Tarjanneveden vedenkorkeuden ennallistamisesta – Yleisötilaisuus suunnitteilla
Iso-Tarjanneveden alhaiset vedenkorkeudet ovat huolettaneet ranta-asukkaita pidempään. Vuonna 2021 päättyi hanke, jossa kartoitettiin ranta-asukkaiden mielipiteitä ja halukkuutta osallistua keskivedenpinnan nostamiseen Murolekoskea ennallistamalla. Tuolloin suuri osa kyselyyn osallistuneista kannatti vedenpinnan nostamista.
Yleisötilaisuus asiasta on tarkoitus järjestää vuodenvaihteen tienoilla.
Hankkeelle ei ole löytynyt vetäjää. Nyt asia nytkähtää eteenpäin:
Ruoveden kunta on tilannut KVVY Tutkimus Oy:ltä suunnitelman, jossa tehdään yhteenveto nykyisestä tilanteesta ja selkiytetään mahdolliset konkreettiset vaihtoehdot. Suunnitelma valmistuu vuodenvaihteeseen mennessä.
Yleisötilaisuus asiasta on tarkoitus järjestää vuodenvaihteen tienoilla.
– Teknistä suunnittelua ei vielä tässä vaiheessa tehdä, vaan haetaan vaihtoehtoja jatkopohdinnoille ja päätöksille, tiivistää KVVY:n suunnitteluosaston johtaja Janne Pulkka.
Suunnitelmassa arvioidaan mahdollisten toimenpiteiden ohjeellisia kustannuksia.
Vanha suunnitelma päivitetään vastaamaan nykyaikaa.
Iso-Tarjanneveden vedenkorkeuden noston eri vaihtoehdoista on tehty selvityksiä aiemminkin, ennen vuosituhannen vaihdetta. Vanha suunnitelma päivitetään vastaamaan nykyaikaa.
– Kootaan tuoreita arvioita sadannasta, rankkasateiden määrästä ja voimakkuudesta sekä kuivien jaksojen vaikutuksista ja arvioidaan, miten ne heijastuvat Iso-Tarjanneveteen, kertoo Pulkka.
Korkeustarkastelussa tutkitaan, miten alavampien peltoalueiden viljeltävyyt tai alavien metsäalueiden puuntuotto yhdistetään järven virkistyskäyttöön. Näiden reunaehtojen kautta tarkennetaan, mitkä ovat alivedenpinnan vakiinnuttamisen todelliset mahdollisuudet ja sen toteuttamiseen liittyvät vaihtoehdot.
On ratkaisu mikä tahansa, on ainakin selvitetty mahdollisuudet.
Pulkan mukaan suunnitelma antaa pohjan jatkokeskusteluille ja päätöksille siitä, jatketaanko hanketta vai jätetäänkö toteuttamatta.
– On ratkaisu mikä tahansa, on ainakin selvitetty mahdollisuudet. Tähän on kuitenkin käytetty paljon yhdistyksenkin aikaa KVVY yhdistyksen toteuttaman alkuselvityksen kautta.
Pulkka tähdentää lisäksi, että työtä ei KVVY Tutkimus tee yksin, vaan on yhteydessä muun muassa ely-keskuksen hydrologeihin. Iso-tarjanneveden suunnitelmat vaikuttavat laajalti, myös Näsijärven säännöstelyyn.


