Kunnantalon ovet olivat avoinna yleisölle perjantaina. Kiinnostuneet pääsivät kurkistamaan muun muassa työntekijöiden työhuoneisiin ja valtuustosaliin sekä kokeilemaan onneaan onnenpyörässä.
Karoliina Laikio
Kuntajuhla keräsi väen tutustumaan 110-vuotiaaseen kunnantaloon – jonoa vuoroin niin soppatykillä, onnenpyörällä, valtuustosalissa kuin kunnanjohtajan ovellakin
Kunnantalolla järjestettiin perjantaina Kuntajuhla. Avoimella kutsulla mukaan oli toivotettu kaikki juhlimaan sekä pitäjän 460-vuotista taivalta että 110-vuotiasta kunnantaloa. Sen suurempia juhlallisuuksia tapahtumassa ei ollut, vaan vapaamuotoista seurustelua ja omatoimista tutustumista kunnantaloon.
Lohisoppaa oli varattu 400 annosta, siitä lähes puolet tarjoiltiin jo ensimmäisen tunnin aikana.
Karoliina Laikio
Pihalla kävijät houkutteli paikalle salkoon vedetyn Suomen lipun lisäksi soppatykistä leijaillut lohisopan tuoksu. Kaiken kaikkiaan annoksia oli varattu 400 kappaletta, joiden kyytipojaksi sai ottaa vielä ruisleipää. Parhaaseen lounasaikaan pihalle tuodut penkkirivit täyttyivät nopeasti, mutta hiljalleen tilaa vapautui väen siirtyessä sisätiloihin.
Ensimmäinen kuntakokous kunnantalossa pidettiin 110 vuotta sitten, 13.9.1915. Kuntajuhlan aikana pihalla nautittiin lohisopasta ja ihmisten seurasta.
Karoliina Laikio
Ulkona ihmisten viihtyvyydestä vastasi myös trubaduuri Seppo, joka soitteli kunnantalon kuistilla.
Trubaduuri Seppo viihdytti kunnantalon kuistilla.
Karoliina Laikio
Sisätiloissa kierros oli luonteva aloittaa onnenpyörän luota, jossa päivysti muun muassa elinvoimapäällikkö Tanja Lahti. Hän jakoi kävijöille postikortteja, ja Ruovesi-aiheisia palkintoja. Jyrki Eerola voitti itselleen avaimenperän, mutta tarjolla olisi ollut myös huulirasvaa, tuubihuiveja ja lyijykyniä.
Jyrki Eerola voitti onnenpyörästä itselleen avaimenperän. Sen hänelle luovutti elinvoimapäällikkö Tanja Lahti.
Karoliina Laikio
Päivän aikana kunnanjohtaja Toni Leppänen ehti kohtaamaan kuntalaisia. Hänen mukaansa kävijöillä ei ollut mitään yhtä tiettyä asiaa, vaan keskusteltua tuli pikemminkin asioista laidasta laitaan.
– Yleisviesti on ollut se, kuinka hyvä kunta Ruovesi on, Leppänen tiivisti.
Yhtä mieltä tästä olivat Leppäsen jutulla kunnantaloon tutustumisen ohella poikenneet Riitta ja Heikki Juurakkokin.
– Syytä kehua. Vanhuus tuntuu aivan turvalliselta Ruovedellä.
Kunnanjohtaja Toni Leppäsen (kesk.) puheille oli paikoin jopa ruuhkaa. Jutulla poikkesivat Riitta ja Heikki Juurakko, jotka kävivät kertomassa omat positiiviset terveisensä.
Karoliina Laikio
Leppäsen mukaan kyseessä on koko kunnan ja kuntalaisten juhla. Tilaisuudella oli tarkoitus myös omalta osaltaan madaltaa kynnystä kunnantalolla vierailuun.
– Halutaan, että tämä on talo, jossa voi tulla käymään. Ei ole pelottava paikka.
Leppäsen mukaan Ruovedellä on käynnissä varsinainen juhlien supervuosi. Ruoveden kunnan ja kunnantalon lisäksi paikkakunnalla juhlitaan tänä vuonna myös Ruoveden yhtenäiskoulussa ja kunnankirjastossa.
Vuonna 1915 valmistuneen kunnantalon piirustukset tilattiin Tampereelta Heikki Tiitolan rakennustoimistosta
Karoliina Laikio
Kunnantalolla väki sai vapaasti tutustua tiloihin ja työhuoneeseen sekä kysellä mieleensä juolahtaneita asioita. Yläkerran tiloissa eniten huomiota keräsi valtuustosali, jossa kunnanhallitus ja -valtuusto kokoontuvat. Tiloja esitteli muun muassa hallintojohtaja Ville Happonen, joka toi esiin myös Ruoveden kunnan perustamisvuoden 1865.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mervi Härkönen esitteli kävijöille esimerkiksi sen, kuinka kauaksi hän jäisi pöydästä, mikäli tuolia ei sen kuopista nostettaisi lähemmäksi pöytää.
Karoliina Laikio
Ensimmäinen kokous uudessa kunnantalossa vuonna 1915 pidettiin aika tarkkaan 110 vuotta sitten, 13. syyskuuta. Kalusto tilattiin aikoinaan Tampereen Puunjalostustehdas Oy:ltä 1450 markan hinnalla.
Kalusteisiin liittyen sekä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mervi Härkönen että -hallituksen puheenjohtaja Heidi Kuutti-Selkee esittelivät vuorollaan hieman epäkäytännöllisen yksityiskohdan puheenjohtajan paikasta. Tuolin jalat ovat ikään kuin omissa kuopissaan erillisen korokkeen päällä, eikä siltä kohdalta tuolia siirtämättä yletä pöytään saakka.
Valtuustosalin seinälläkin oleva Ruoveden vaakuna on otettu käyttöön 1959. Sen on piirtänyt Eino Halén käyttäen pohjana Akseli Gallen-Kallelan 1915 piirtämää Ruoveden kunnan sinettiä. Punainen kirkkoveneen hankainparit symbolisoivat Ruoveden emäpitäjästä aikoinaan muodostuneita kuntia, jotka ovat Ruovesi, Keuruu, Virrat, Ähtäri, Kuru, Vilppula ja Pohjaslahti. Lahnat kuvaavat puolestaan Ähtärin, Pihlajaveden ja Keuruun vesireittejä.
Valtuustosali kiinnosti kävijöitä.
Karoliina Laikio
Yläkerrassa on tilat myös tekniselle osastolle, jossa tänä päivänä työskentelee tekninen johtaja, yhdyskuntatekniikan päällikkö, kiinteistöpäällikkö ja osastosihteeri.
Ensimmäisessä kerroksessa työskentelevät puolestaan muun muassa rakennustarkastaja, ympäristötarkastaja, kiinteistöinsinööri, HR-asiantuntija ja elinvoimapäällikkö. Toisessa suunnassa työpistettään pitävät kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja controller.