Santeri Humina toimii vertaisena mielenterveys- ja päihdeläheistyötä tekevässä Pirkanmaan FinFamissa. Siviilissä hän työskentelee Ruovedellä vanhusten palveluasumispaikassa Iltaruskossa.
Terhi Kääriäinen
Maailma ei kaatunutkaan: "Miehistä oletetaan, että kyllä ne jaksaa. Että nyt vaan vähän niistää nenää ja jatkaa eteenpäin"
Tukea mielenterveysasioihin on saatavilla entistä säännöllisemmin myös Ruovedellä. Pirkanmaan FinFami tukee niitä, jotka ovat huolissaan läheisensä mielenterveydestä tai päihteiden käytöstä. Yhdistyksessä arvokkainta ovat vertaiskeskustelut.
Santeri Humina:
"Miehistä oletetaan, että kyllä ne jaksaa. Että nyt vaan vähän niistää nenää ja jatkaa eteenpäin.
Vaikeavammainen tyttäreni olisi täyttänyt tänä vuonna 16, mutta hän kuoli, kun oli kolme ja puoli vuotta. Edellinen puolisoni sai mielenterveysongelmia, mikä oli täysin ymmärrettävää lapsen kuoleman jälkeen.
Joku vinkkasi, että Pirkanmaan FinFamilla alkaa Ruovedellä Itua-ryhmä, isille tukea arkeen. Meninpä sinne katsomaan. Ryhmässä oli mukana monia mukavia mieshenkilöitä. Hyvin erinäköisiä taustoja, mutta kuitenkin samankaltaista, kun puhuttiin.
Koin silloin, että vertaistuki on paras, varsinkin miehelle. Ihminen, joka on kokenut samankaltaisia asioita, ymmärtää paljon paremmin kuin virkaihminen.
Mä en saanut mitään psykologilta. Meidän terveydenhoito on virkakoneistomainen siinä mielessä, että siellä ei pääse syntymään vahvoja henkilökohtaisia hoitokertomuksia.
Vertaisryhmässä puhutaan syvällisemmin, kun pintaselitys jää pois. Siellä pystyy kertomaan avoimemmin tunteista ja ajatuksista.
Vakautta Santeri Huminan elämään tuovat rutiinit, arjen pienet asiat, ihan vaan kotona oleminen ja lasten hoitaminen.
Terhi Kääriäinen
Koin vahvasti, että vertaisryhmä hyödyttää mua, ja halusin tukea muitakin. Lähdin Pirkanmaan FinFamiin kokemusasiantuntijan koulutukseen. Siinä opitaan käsittelemään omaa tarinaa turvallisessa ympäristössä.
Vakautta omaan elämääni tuovat rutiinit, arjen pienet asiat, ihan vaan kotona oleminen ja lasten hoitaminen. Kun vie lapsia tarhaan ja hakee koulusta, itsellekin tulee rutiinia päivään. Se normalisoi elämää.
Jaksamisessa mua auttaa luonto. Ruovedellä luonto on aina lähellä koiran kanssa ulkoillessa.
Kaikkein paras kuntoutustoimi on ollut yhdistyksen parin yön syysretki Seitsemisessä. Siellä saunottiin, syötiin ja juteltiin vähän pidempään. Pakko ei ole puhua, mutta perinteisesti saunan lauteella löytyy yhteyksiä.
Monella taholla on edelleen hyvin vanhoillisia tapoja suhtautua asioihin: näistä asioista ei puhuta, ja nyt vaan pitäisi jaksaa. Jos jollain on ongelma, se on hirveä häpeä, kun tämmöistä on päässyt käymään.
Olen kohdannut asenteellisuutta monessa paikassa, että eiväthän miehet osaa lapsia hoitaa. Sitä pilkahtelee ihan virkakoneiston ihmisissä, tuttavissa, kaikissa.
Ihan vihoviimeiselle pohjalle en mennyt, mutta jos ei olisi ollut tukiverkkoja, olisin voinut mennä hyvinkin syvälle.
Vaikka ihmisten elämä on ollut erinäköistä, vaikeudet ovat samannäköisiä.
Ahdistus on monesti sitä, ettei tiedä, mistä saisi tukea. Tuntuu, että kaikki on kaatunut ja oma jaksaminen lopussa.
Vertaisryhmästä löytää keinoja perusarjesta selviytymiseen ja oman tasapainon löytämiseen. Ryhmä ei velvoita mihinkään, ja siellä voi kertoa sen verran kuin haluaa.
Sieltä saa hyviä vinkkejä, tukihenkilöitä ja jopa ystäviä. Se tuo turvallisuuden tunnetta elämään. Huomaa, ettei ole yksin asioiden kanssa eikä maailma kaadukaan.
Mulla on laaja tukiverkko: yhdeksän nuorempaa sisarusta, vanhemmat ja paljon kavereita.
Lapsen kuoleman jälkeen ei ollut helppoa. Ihan vihoviimeiselle pohjalle en mennyt, mutta jos ei olisi ollut tukiverkkoja, olisin voinut mennä hyvinkin syvälle."
Vertaistuki keventää läheisen taakkaa
Kun läheisen mielenterveys- tai päihdehaasteet mietityttävät, apu on tapaamisen tai puhelinsoiton päässä. Kohtaamispaikka Aleksiinassa voi käydä keskustelemassa maanantaisin kerran kuussa matalalla kynnyksellä Pirkanmaan FinFamin mielenterveyden ammattilaisen kanssa.
Aluekoordinaattori Tiina Vartiainen kertoo, että yhdistys on toiminut Ruovedellä vuosia, mutta uutta on säännöllisyys. Toiminta halutaan laajentaa koko Pirkanmaalle, vaikka asiakkaiden yhteydenotot eivät olekaan sidottuja kuntarajoihin.
– Erityisesti pienillä paikkakunnilla on huomattu, että mielenterveysasioihin liittyy vielä stigmaa hyvin vahvasti. Pelätään, että kun tullaan vastaanotolle, niin omat tai perheen asiat leviävät ulkopuolelle. Monelle onkin helpompi tulla naapurikunnan palveluun, sanoo Vartiainen painottaen sitä, että keskustelut ovat aina luottamuksellisia.
Yhdistys toimi aiemmin aktiivisemmin Virroilla, mutta koska yhä useampi otti yhteyttä Ruovedeltä, toiminnan painopiste päätettiin siirtää.
Vartiaisen mukaan vielä keväällä keskusteluajat varattiin Ruovedellä nopeasti, mutta nyt aikoja on taas hyvin saatavilla. Työntekijä ottaa asiakkaita vastaan myös ilman ajanvarausta.
Halutessaan tukea saa puhelimitse tai Teamsin kautta muinakin päivinä.
Ruoveden tapaamisissa ovat nousseet samat asiat kuin koko Pirkanmaalla: läheisen masennusoireilu, päihdehaasteet ja ahdistuneisuushäiriöt.
Yhdistys tarjoaa tietoa ja tukea niille, jotka ovat huolissaan läheisensä mielenterveydestä tai päihteiden käytöstä. Ongelman ei tarvitse olla diagnosoitu, vaan jo huoli riittää.
Vartiaisen mukaan useimmiten huolta aiheuttavat omat lapset tai puoliso, mutta myös ystävä tai työkaveri.
Ruoveden tapaamisissa ovat nousseet samat asiat kuin koko Pirkanmaalla: läheisen masennusoireilu, päihdehaasteet ja ahdistuneisuushäiriöt. Yhteydenoton aiheina ovat olleet myös itsetuhoisuus, psykoosisairaudet sekä neuropsykiatriset häiriöt.
Kun läheinen sairastaa, tilanne alkaa kuormittaa.
– Minä en ehkä uskalla sanoa "ei", vaikka se toinen pommittaa minua koko ajan ikävillä viesteillä. Ei uskalleta laittaa sitä rajaa siihen, että minä suljen puhelimen yöksi, Vartiainen esittää esimerkin.
Ruovedellä alkaakin tänä syksynä ryhmä, jossa pohditaan ja harjoitellaan rajojen asettamista. Ryhmä täyttyi heti, mutta tarkoituksena on, että alkuvuodessa sitä jatketaan avoimena vertaistukiryhmänä.
Syksyn aikana järjestetään lisäksi kaikille suunnattu luento psykoterapian eri muodoista. Psykiatri ja perheterapeutti Klaus Lehtinen luennoi Virroilla kohtaamispaikka Otsossa 22. syyskuuta.
Pirkanmaan FinFamin toiminnan rahoittaa STEA, eli sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus, ja Pirha tukee yhden työntekijän osuudella.
Keskustelutukea sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta saavat kaikenikäiset. Jos alaikäisen lapsen perheessä koetaan hyväksi keskustella yhdessä, tapaamisessa voi olla myös äiti tai isä tai molemmat vanhemmat.
Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden tarjoamaa vertaiskeskustelua Vartiainen pitää erityisen arvokkaana:
– Meidän yhdistyksen kaikkein upein asia on, että pääsee juttelemaan toisen kanssa, jolla on ihan vastaavia kokemuksia. Kuulee häneltä, miten hän on selvinnyt siitä ja millaisia ratkaisuja on tehty.
"Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry" tarjoaa maksutonta keskustelutukea ma 29.9., 20.10., 27.10., 10.11. ja 24.11. klo 12–17 Kohtaamispaikka Aleksiinassa, Urheilutie 1.
Psykiatri ja perheterapeutti Klaus Lehtisen luento psykoterapian eri muodoista ma 22.9. klo 18–20 Kohtaamispaikka Otsossa, Virtaintie 36, Virrat.