Timo Saraketo johtaa metsänhoitoyhdistysten fuusion ohjausryhmää.
Sirkku Somero
Metsänhoitoyhdistykset lyövät hynttyyt yhteen – edut ovat painavat, työtä on paljon, mutta mikä muuttuu?
Ensi vuonna toimintansa aloittaa uusi Suomen suurin metsänhoitoyhdistys Länsi-Suomi, kun mhy Pohjois-Pirkka, Pirkanmaa, Karhu, Roine ja Satakunta yhdistyvät. Päätökset on tehty, yhdistymisen konkreettinen työ edessä.
Ohjausryhmän puheenjohtaja Timo Saraketo kertoo, että alkumetreistä alkaen keskusteluyhteys ja tunnelma on ollut metsänhoitoyhdistyksissä hyvä.
– Meillä on ollut selkeä yhteinen tahtotila kaikilla, että tämä on juttu, joka halutaan tehdä, ja metsänomistajien selkeä etu.
Metsänhoitoyhdistysten valtuustot tekivät yhdistymispäätöksen 4. syyskuuta. Metsänhoitoyhdistys Länsi-Suomen ohjaksiin valittiin Jussi Parviainen.
– Nyt yhdessä mietitään, miten yhdistyminen organisoidaan, sanoo Saraketo.
Viiden erilaisen yhdistyksen yhdistäminen vaatii sovittelua. Hänen mukaansa nyt etsitään parhaimpia tekemisen tapoja.
– Mietitään asiaa sitä kautta, että mitä voidaan miltäkin yhdistykseltä oppia ja kopioida kaikille niin, että jatkossa olisi vain yksi tekemisen tapa.
Hän muistuttaa, että samalla täytyy koko ajan pitää mielessä, että kaikki tapahtuu metsänomistajien etu edellä.
Suuren organisaation etu on työntekijöiden mahdollisuus erikoistua. Tämä on positiivista sekä metsänomistaja-asiakkaan että työntekijän kannalta.
Organisaatiomuutoksen tavoitteena on, että metsänhoitoyhdistysten väki saadaan toimimaan samaan suuntaan.
– Se on kovaa työtä. Edellyttää, että kaikki pääsevät osallistumaan töidensä suunnitteluun, jotta jokainen kokee muutoksen omakseen ja tuntee, että on päässyt vaikuttamaan. Siis kuunnellaan ja osallistetaan, muutoksia ei sanella ylhäältä.
Suuren organisaation etu on työntekijöiden mahdollisuus erikoistua. Tämä on positiivista sekä metsänomistaja-asiakkaan että työntekijän kannalta.
Pienissä metsänhoitoyhdistyksissä jokainen joutuu tekemään monenlaista.
– Tulevaisuudessa työntekijät pystyvät paremmin erikoistumaan erilaisiin aihealueisiin, esimerkiksi metsäomaisuuden hoitoon, ympäristöasioihin tai kaavoitukselliseen edunvalvontaan, sanoo Saraketo.
Nykyiset toimistot ja työpaikat pysyvät ennallaan.
Mahdollisuus monipuoliseen urakiertoon talon sisällä tekee isosta metsänhoitoyhdistyksestä myös houkuttelevan työnantajan.
Isompi koko auttaa myös metsänhoitoyhdistystä kehittymään ja kehittämään palveluita, ennakoimaan paremmin metsänomistajan tulevia tarpeita.
Ensimmäisinä toimintavuosina Länsi-Suomen metsänhoitoyhdistyksen korkein päättävä elin on suuri valtuusto, joka muodostuu kaikkien viiden nykyisen metsänhoitoyhdistyksen valtuustoista. Normaalimman kokoiseen, 36 valtuutetun valtuustoon siirrytään vuoden 2028 vaaleissa, joissa vaalipiirit muodostuvat nykyisten metsänhoitoyhdistysten alueista.
Lähtökohtaisesti nykyiset toimistot ja työpaikat pysyvät ennallaan.
– 50 vuotta sitten metsänomistajat asuivat metsiensä keskellä ja vieressä. Nyt jo 40 prosenttia metsistä omistetaan kaukaa, sanoo Saraketo.
Helsinkiläinen metsänomistaja ei todennäköisesti halua tulla metsäasioissakaan henkilökohtaisesti toimistolle, vaan asiat hoidetaan mieluummin puhelimitse, sähköpostilla tai etätapaamisella.
– Metsäneuvojan on kuitenkin oltava kartalla metsistä, hänen pitää olla lähellä.
Saraketo sanoo, että metsänomistajan ei tarvitse tehdä fuusion takia mitään. Myös metsänomistajille tarjottavat palvelut säilyvät ennallaan.
Lue uuden metsänhoitoyhdistyksen johtajan ajatuksia: Paikallisuus täytyy säilyä jatkossakin
Fakta
Metsänhoitoyhdistys Länsi-Suomi ry
Aloittaa toimintansa: 1.5.2026
Mukana Mhy Karhu, Pirkanmaa, Pohjois-Pirkka, Roine ja Satakunta. Alue kattaa suurimman osan Pirkanmaata ja Satakuntaa.
Jäsenmäärä yli 17 000.
Jäsenten metsäpinta-ala lähes 600 000 ha.
Toimihenkilöitä noin 100.


