Vuosi 2019 on ohi. Olen vuoden mittaan kirjoitellut ajatuksia älypuhelimeeni. Muutama niistä on jalostunut blogikirjoituksiksi asti. Loput ajatukset päätin koota vuoden viimeiseksi perunasalaatiksi nauravien nakkien kera.
8.8.2019
Puhelinyhtiön kuituauto hidasti ja kiersi kaukaa. Edelläni sotki vimmatusti uunituore tokaluokkalainen hitusen liian pienellä pyörällään. Olimme topanneet hänelle heijastinliiviä myöten turvavarusteet muutaman sadan metrin kantatien polkupyörällä ajoa varten. Kuituauton kuljettajalle hatunnosto.
10.8.2019
Taisin herättää kateutta kertomalla, että Ruovedellä on tuliterä asfaltoitu pumptrack. Vieressäni seisoi naisten maastopyöräilyenduron kovimmat naispyöräilijät Suomessa. Nyt sentään tiesin, miten kovien naisten kanssa keskustelin. Vuosi aikaisemmin juttelin sujuvasti Suomen mestarille ja kysyin, kauanko hän on harrastanut vauhtipyöräilyä.
16.8.2019
Väsymyksen tasosta kertonee se, että jatkoin imurointia, vaikka näin imurin letkun irronneen varrestaan. Imuroinnin jälkeen makasin imuroidulla matolla ja join valtavan mukillisen teetä.
Sen jälkeen jaksoikin hätistää taas lapsia pois pelilaitteilta. Pistin kypärän päähän ja sukelsin pyörän kanssa rantapenkalle tiirailemaan sopivia ajolinjoja.
– Äiti mitä sä teet, kuului hämmästynyt ääni terassilta, kun saksin oksasaksilla kuusenoksia pois tieltä.
17.11.2019
Miksi ahdistun, kun näen uutisia lukuisia älliä kirjoittaneista nuorista? Tunnenko alemmuudentunnetta vai kenties kateutta? Vai huolestunko odotuksista, joita kasataan nuorelle. Jäin miettimään tätä, kun näin Aamulehdessä uutisointeja syksyn ylioppilaista, niistä odotukset ylittävistä tai suorastaan nerokkaista veijareista.
Minulla on aina istunut olkapäällä pieni ruoskija, joka on odottanut päteviä suorituksia. Enhän kuitenkaan ole keskiverto äitiä kummempi tallaaja. Olen viime vuosina yrittänyt tehdä sopimusta tuon pikku ruoskijan kanssa, että riittävän hyvä olisi riittävästi.
13.12.2019
Lauantait ovat raivauspäiviä. Ajatusten ja tavaroiden raivauspäiviä. On ihanaa, jos muu perhe lähtee kauppaan ja saan istua ruokapöydässä ja tuijottaa harmaata maisemaa ja yrittää erottaa lumihiutaleet kaikesta harmaudesta.
Taustalla soi jokin 1990-luvun teemakappale nostalgiaa kai nostattamassa. Näin ei pitänyt käydä. Kolmikymmentävuotiaana päätin jättää nostalgiavaiheen välistä. En tainnut onnistua siinä. Väitän kuitenkin, että pääosin nostalgiamusiikin ahmiminen tuo jonkin tuttuuden ja turvallisuuden tunteen. Se juurruttaa, kun aivot ja keho yrittävät raivata kulunutta ja tulevaa työviikkoa jonkinlaiseen järjestykseen.
Viikon aikana syntynyt kaaos, jonka päällä kissa ottaa päivänokosiaan, huutelee musiikin yli. Aloittaminen tässäkin vaikeaa. Joulukoristeet kaaoksen keskellä.
Pääsen kuin pääsenkin alkuun tavaroidenkin raivaamisessa. Pesukone ja pyykkikone huolehtivat nyt taustamusiikista. Palasin 2010-luvun loppuun. Mietin, lähdenkö pyöräilemään vai kävelemään. Vielä ehtisi pari tuntia ilman lamppua.
17.12.2019
Taas kyläkoulun opettajat ajoivat meidät vanhemmat ansaan. Jouluisen illanvieton aikana ymmärsin, jälleen kerran, miksi niin useat vanhemmat pyrkivät takariviin koulun juhlissa. Siellä saa vuodattaa liikutuksen kyyneliä piilossa, ei tarvitse nipistää itseään eturivissä, ettei aivan ääneen vollottaisi. Ehkä sitten ensi vuonna liikutun avoimesti tai tungen sinne takariviin.
Mistä alkaa kesä? Siitäkö että hiirenkorvat puissa eivät ole enää hiirenkorvia vaan isoja läpysköitä täynnä lehtivihreää, niin että silmiä häikäisee ja väri tuntuu korvien takana kohinana, kun veri lähtee virtaamaan. Vai ehkä siitä, kun hyttyset purjehtivat auttamaan kasvimaan perustamisessa?
Mistä alkaa kesä? Siitäkö että hiirenkorvat puissa eivät ole enää hiirenkorvia vaan isoja läpysköitä täynnä lehtivihreää, niin että silmiä häikäisee ja väri tuntuu korvien takana kohinana, kun veri lähtee virtaamaan. Vai ehkä siitä, kun hyttyset purjehtivat auttamaan kasvimaan perustamisessa?
Lähdin selvittämään patalaiska-sanan alkuperää. Kielikello puntaroi, mikä mahtaa olla pata-sanan alkuperä ja merkitys tässä yhteydessä, mutta ei keksi varsinaista selitystä sille. Sen todetaan olevan negatiivissävytteinen vahvike sanalle laiska. Toki Kielikello on myös sitä mieltä, että pata ei voi tarkoittaa muutakaan kuin keittämiseen tarkoitettua astiaa.
Lähdin selvittämään patalaiska-sanan alkuperää. Kielikello puntaroi, mikä mahtaa olla pata-sanan alkuperä ja merkitys tässä yhteydessä, mutta ei keksi varsinaista selitystä sille. Sen todetaan olevan negatiivissävytteinen vahvike sanalle laiska. Toki Kielikello on myös sitä mieltä, että pata ei voi tarkoittaa muutakaan kuin keittämiseen tarkoitettua astiaa.
Mahtava homma, hohtava mamma! 12 vuoden asumisen jälkeen opin lopulta oikean näppäinyhdistelmän, jolla saa alipaineineen talon sisälle, jotta tulipesä syttyy paremmin. Eihän siinä tuuletettukaan kuin viikko putkeen joka aamu.
Mahtava homma, hohtava mamma! 12 vuoden asumisen jälkeen opin lopulta oikean näppäinyhdistelmän, jolla saa alipaineineen talon sisälle, jotta tulipesä syttyy paremmin. Eihän siinä tuuletettukaan kuin viikko putkeen joka aamu.
Meillä kotona tähän keskusteluun on tullut se lisä, että raivaaminen on tehtävä, koska siivooja tulee. Me kotiväki hoidamme raivaamisen ja siivooja imuroi ja pesee sekä raivaamisesta huolimatta poimii kärsivällisesti käsittämättömän määrän parittomia sukkia, legoja ja muuta sälää lattioilta.
Meillä kotona tähän keskusteluun on tullut se lisä, että raivaaminen on tehtävä, koska siivooja tulee. Me kotiväki hoidamme raivaamisen ja siivooja imuroi ja pesee sekä raivaamisesta huolimatta poimii kärsivällisesti käsittämättömän määrän parittomia sukkia, legoja ja muuta sälää lattioilta.
Teen ainakin hetkellisesti onnistuneen, aamupalan mittaisen intervention lasten pelisuunnitelmiin ja katan aamupalan heille ja tarjoilen sen Peltsin toinen luonto -sarjan kera. Kun aamupalasta on enää murusia, kaksi porkkanaa ja Peltsi jäljellä, jään itse oman teemukini kanssa töllöttämään Haltin huiputusta.
Teen ainakin hetkellisesti onnistuneen, aamupalan mittaisen intervention lasten pelisuunnitelmiin ja katan aamupalan heille ja tarjoilen sen Peltsin toinen luonto -sarjan kera. Kun aamupalasta on enää murusia, kaksi porkkanaa ja Peltsi jäljellä, jään itse oman teemukini kanssa töllöttämään Haltin huiputusta.
Syyskuun lopulla oli Kodin ja koulun -päivä. Kyläkoulun vanhemmat oli kutsuttu perinteisiin talkoisiin tekemään yhdessä koulun pihasta viihtyisämpää.
Syyskuun lopulla oli Kodin ja koulun -päivä. Kyläkoulun vanhemmat oli kutsuttu perinteisiin talkoisiin tekemään yhdessä koulun pihasta viihtyisämpää.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste