Mielipide seurakuntastrategiasta: "Linjaukset kuuluvat minun mielestäni valitun kirkkoherran ja syksyn vaaleissa muodostuvan oikean kirkkovaltuuston johdolla tehtäviksi"
Yleisöltä
Sirpa Ilkka-Ahola toi mielipidekirjoituksessaan (RL 7.1) esiin halunsa Tarjanteen seurakunnan strategian kehittelyyn. Vaikka uudistuksille on tarvetta, ei asiassa oikein ole kovin syvällisen kiirehtimisen edellytyksiä. Varsinkin, kun emme vielä tiedä, saavatko seurakuntalaiset valita Tarjanteen seurakunnalle kirkkoherran, mikä on kirkkolain lähtökohta. Todennäköisesti eivät saa.
Väliaikaisen paperikirkkovaltuuston valitsema kirkkoherra ei omaa erikoisia edellytyksiä johtaa seurakunnan toiminnan kehittymistä. Pahinta on, jos tällä työllä sidotaan tulevan kirkkoherran kädet.
Monet ovat Ruovedellä surullisena seuranneet, miten niin tuomiokapituli kuin ohjausryhmä kuin järjestelytoimikuntakin ovat kerta toisensa jälkeen korostaneet, että kaikki jatkuu liitoksen jälkeen kuin ennenkin. Nimenomaan muutos on se, mitä Ruovedellä on kaivattu. Tilanteessa, jossa meidän kirkkoneuvoston taloudellinen osaamattomuus ja taitamattomuus johti viisisataa vuotta vanhan emäseurakunnan olemassaolon päättymiseen, vaikka seurakunnan maksuvalmius oli 125 päivää, yli neljännesvuosi. Vaikea ajatella heidän luovan seurakunnalle kovin toimivaa strategiaa.
Siksi Tarjanteen seurakunnan strategiset linjaukset kuuluvat minun mielestäni valitun kirkkoherran ja syksyn vaaleissa muodostuvan oikean kirkkovaltuuston johdolla tehtäviksi. Paperivaaleilla valitun paperikirkkovaltuuston tärkein tehtävä olisi huolehtia siitä, ettei se kyvyttömyys, joka tuhosi Ruoveden seurakunnan, johda kohtuuttomiin taloudellisiin rasituksiin virtolaisille kirkollisveronmaksajille. Vuodenvaihteen veronkorotus on vain pieni esimaku siitä, mitä tuleman pitää, jos paperivaltuusto epäonnistuu tässä.
Virtain seurakunta oli kelpo seurakunta, jonka taloutta hoidettiin hyvin. Ruovedellä on pitkään katsottu kaihoten Virtain seurakunnan vastuunkantokykyä. Nyt uhkakuvat ovat virtolaisille isot, kun Tarjanteen seurakunnan taloudenpidon pohjaa luodaan. Asia kannattaa ottaa vakavasti.
Esimerkiksi järjestelytoimikunta loi Tarjanteen seurakunnalle toiminnalliset mittarit, mutta ei kyennyt muodostamaan kantaa siihen, minkälaisilla resursseilla niihin voisi päästä. Esimerkiksi tässä olisi paperivaltuustolle hyvä tehtävä kuluvaksi vuodeksi, mitkä ovat painopisteet ja miten niitä resursoidaan. Muuten sekin jää marraskuussa valittavan uuden kirkkovaltuuston murheeksi. Hyvä sillä olisi olla jotain muutakin pohjaa, mille rakentaa, kuin vain epäonnistujien epäonnistuminen.
Ville Vauhkonen


