Auki vai kiinni?

– Va­li­tet­ta­vas­ti en voi hoi­taa juu­ri tätä asi­aa, mut­ta yh­dis­tän kol­le­gal­le­ni, sa­noi ys­tä­väl­li­nen rou­va odo­tet­tu­a­ni jo kak­si­kym­men­tä mi­nuut­tia ”ruuh­kas­sa”.

Auki vai kiinni?

– Va­li­tet­ta­vas­ti en voi hoi­taa juu­ri tätä asi­aa, mut­ta yh­dis­tän kol­le­gal­le­ni, sa­noi ys­tä­väl­li­nen rou­va odo­tet­tu­a­ni jo kak­si­kym­men­tä mi­nuut­tia ”ruuh­kas­sa”.

Luvassa kesä­hem­mot­te­lua

Läm­pi­mät tuu­let pu­hal­ta­vat. Se on merk­ki sii­tä, et­tä ruo­ve­si­läis­ten hem­mot­te­lu­ke­sä on al­ka­mas­sa.

Luvassa kesä­hem­mot­te­lua

Läm­pi­mät tuu­let pu­hal­ta­vat. Se on merk­ki sii­tä, et­tä ruo­ve­si­läis­ten hem­mot­te­lu­ke­sä on al­ka­mas­sa.

En tykkää ajastasi

Tämä säh­kön ja sen hin­nan täy­tei­nen maa­il­mam­me me­nee ai­na vain mut­kik­kaam­mak­si. Ny­kyi­sin on ai­van lii­an ta­vis­ta kuun­nel­la vuon­na 1926 pe­rus­tet­tua Yleis­ra­di­o­ta – nyt ai­kaan­sa seu­raa­va inf­lu­ens­se­ri kuun­te­lee pod­cas­te­ja.

En tykkää ajastasi

Tämä säh­kön ja sen hin­nan täy­tei­nen maa­il­mam­me me­nee ai­na vain mut­kik­kaam­mak­si. Ny­kyi­sin on ai­van lii­an ta­vis­ta kuun­nel­la vuon­na 1926 pe­rus­tet­tua Yleis­ra­di­o­ta – nyt ai­kaan­sa seu­raa­va inf­lu­ens­se­ri kuun­te­lee pod­cas­te­ja.

Milloin bio­kaa­su­a­sema Ruo­ve­delle?

Ke­hi­tys ke­hit­tyy. Mo­net ovat huo­lis­saan sii­tä, mitä ta­pah­tuu Tans­kan sal­mis­sa jos tiu­kal­le me­nee. Niin­pä kuu­lim­me juu­ri hil­jan, et­tä ote­taan käyt­töön Nar­vi­kin sa­ta­ma Poh­jois-Nor­jas­ta. Siel­tä sit­ten ta­va­ra rai­teil­le ja Suo­meen. Huol­to­var­muus on tänä se­ka­va­na ai­ka­na kova sana.

Milloin bio­kaa­su­a­sema Ruo­ve­delle?

Ke­hi­tys ke­hit­tyy. Mo­net ovat huo­lis­saan sii­tä, mitä ta­pah­tuu Tans­kan sal­mis­sa jos tiu­kal­le me­nee. Niin­pä kuu­lim­me juu­ri hil­jan, et­tä ote­taan käyt­töön Nar­vi­kin sa­ta­ma Poh­jois-Nor­jas­ta. Siel­tä sit­ten ta­va­ra rai­teil­le ja Suo­meen. Huol­to­var­muus on tänä se­ka­va­na ai­ka­na kova sana.

Monenko savun kylä?

Kes­ki­ai­kai­sis­sa maa­kir­jois­sa ky­län koko mää­ri­tel­tiin ker­to­mal­la mon­ta­ko sa­vua siel­lä oli. Ai­ka­na, jol­loin ai­noa ener­gi­an läh­de oli puu, pii­puis­ta nou­se­vien sa­vu­jen mää­rä oli hy­vin­kin pä­te­vä tapa ker­toa ky­län koko. Mo­nis­sa kir­jois­sa ker­ro­taan tal­vi­ses­ta, tuu­let­to­mas­ta pak­kas­päi­väs­tä, jol­loin sa­vut nou­se­vat suo­raan ylös ja jää­vät ky­län pääl­le lei­ju­maan kat­ta­va­na pil­ve­nä.

Monenko savun kylä?

Kes­ki­ai­kai­sis­sa maa­kir­jois­sa ky­län koko mää­ri­tel­tiin ker­to­mal­la mon­ta­ko sa­vua siel­lä oli. Ai­ka­na, jol­loin ai­noa ener­gi­an läh­de oli puu, pii­puis­ta nou­se­vien sa­vu­jen mää­rä oli hy­vin­kin pä­te­vä tapa ker­toa ky­län koko. Mo­nis­sa kir­jois­sa ker­ro­taan tal­vi­ses­ta, tuu­let­to­mas­ta pak­kas­päi­väs­tä, jol­loin sa­vut nou­se­vat suo­raan ylös ja jää­vät ky­län pääl­le lei­ju­maan kat­ta­va­na pil­ve­nä.

Noi­ta­kä­rä­jät kansien välissä

He­vo­sia Vää­rin­ma­jas­ta, Pih­la­ja­lah­del­ta, Mus­ta­jär­vel­tä, Jä­min­ki­poh­jas­ta, Kek­ko­sel­ta… pe­räs­sään kak­si- ja ne­li­pyö­räi­siä rat­tai­ta ja kie­se­jä, mo­net Ruo­ve­den en­sim­mäi­siä, Noi­ta­kä­rä­jiä var­ten kun­nos­tet­tu­ja. Koko ky­län rai­tin mit­tai­sen ajo­pe­li­jo­non kär­jes­sä te­pas­te­li kak­si ko­me­a­ta rat­sua. En­sim­mäi­set Noi­ta­kä­rä­jät oli­vat al­ka­neet.

Noi­ta­kä­rä­jät kansien välissä

He­vo­sia Vää­rin­ma­jas­ta, Pih­la­ja­lah­del­ta, Mus­ta­jär­vel­tä, Jä­min­ki­poh­jas­ta, Kek­ko­sel­ta… pe­räs­sään kak­si- ja ne­li­pyö­räi­siä rat­tai­ta ja kie­se­jä, mo­net Ruo­ve­den en­sim­mäi­siä, Noi­ta­kä­rä­jiä var­ten kun­nos­tet­tu­ja. Koko ky­län rai­tin mit­tai­sen ajo­pe­li­jo­non kär­jes­sä te­pas­te­li kak­si ko­me­a­ta rat­sua. En­sim­mäi­set Noi­ta­kä­rä­jät oli­vat al­ka­neet.