Kan­sal­li­ses­ti hai­tal­li­nen vie­ras­la­ji lu­pii­ni on le­vin­nyt rä­jäh­dys­mäi­ses­ti. Tien­var­sien kuk­ka­ke­dot ovat liki ka­don­neet ani­lii­nin­vä­ris­ten lu­pii­ni­mas­so­jen al­le.

Lu­pii­ni on hai­tal­li­nen, kos­ka se syr­jäyt­tää ko­to­pe­räi­siä ke­to­kas­ve­ja ja li­säk­si hui­jaa pö­lyt­tä­jiä: ki­ma­lai­set ja me­hi­läi­set käy­vät lu­pii­nin ku­kis­sa, mut­ta niis­sä ei ole met­tä.

Lu­pii­nin hä­vit­tä­mi­nen ko­ko­naan on vai­ke­aa, mut­ta kaik­kein her­kim­mil­lä alu­eil­la ja ai­na­kin omil­la pi­hoil­la ja mök­ki­ton­teil­la jo­kai­nen voi teh­dä osan­sa. Tär­ke­ää nii­den hä­vit­tä­mi­nen on pai­koil­la, jois­sa lu­pii­ni voi le­vi­tä met­sään.

Lu­pii­nin kit­ke­mi­nen on mo­ni­vuo­ti­nen urak­ka. Jos kas­vus­to on pie­ni, te­hok­kain­ta on kai­vaa kas­vi juu­ri­neen ja kit­keä nuo­ret kas­vit. Lu­pii­ni­kas­vus­toa voi niit­tää en­nen sie­men­ten muo­dos­tu­mis­ta, nyt al­kaa ol­la lii­an myö­häis­tä. Niit­to tu­li­si tois­taa 2–3 ker­taa kas­vu­kau­den ai­ka­na. Sel­ke­ä­ra­jai­sen lu­pii­ni­a­lu­een voi hä­vit­tää peit­tä­mäl­lä se mus­tal­la muo­vil­la use­ak­si kuu­kau­dek­si.

Mui­ta hä­vi­tet­tä­viä vie­ras­la­je­ja ovat muun mu­as­sa kurt­tu­ruu­sut, jät­ti­pal­sa­mi ja jät­ti­put­ki. Ne löy­ty­vät EU:n vie­ras­la­ji­lu­et­te­los­ta, jo­hon li­sät­tiin tänä ke­sä­nä myös mo­nes­ta puu­tar­has­ta löy­ty­vät la­jit, sa­ha­li­nin­ta­tar ja tar­ha­ta­tar.

Eläin­kun­nas­ta hai­tal­li­sim­mat vie­ras­la­jit ovat mink­ki ja es­pan­jan­si­ru­e­ta­na.

Vie­ras­la­jeis­ta voi il­moit­taa Luon­non­va­ra­kes­kus Lu­ken yl­lä­pi­tä­mäl­lä si­vus­tol­la vie­ras­la­jit.fi. Sa­mai­ses­ta pai­kas­ta löy­tyy li­sä­tie­toa hai­tal­li­sis­ta vie­ras­la­jeis­ta ja nii­den hä­vit­tä­mi­ses­tä.

Ruo­ve­den kir­kon­ky­län ran­noil­la on ha­vait­tu koi­ran­put­kea muis­tut­ta­vaa myrk­ky­kei­soa, joka on ko­to­pe­räi­nen laji, mut­ta myr­kyl­li­nen. Kas­viin ei saa kos­kea pal­jain kä­sin.