Tapasin tuttavan kadulla. Vaihdoimme kuulumisia.
Tuttava kertoi nauttivansa etätöistä. Koronan aikana ne olivat välttämätön paha, mutta jäivät monelle työpaikalle pysyväksi käytännöksi. Tuttava myönsi, että päivä viikossa työpaikalla riittää hänelle. ”En ole kovin sosiaalinen.”
Itse en tehnyt korona-aikana etätöitä. Olin työssä, joka vaati läsnäoloa työnantajan tiloissa. Sittemmin olen työskennellyt enimmäkseen yksin kotona, freen arkea.
Tämän talven ajan olen taas ollut palkkatöissä ja yleensä läsnä työpaikalla. Kerroin tuttavalle, kuinka paljon nautin siitä, että on työyhteisö ympärillä, ja että oikeasti tapaan työkavereitani kasvokkain.
”Sinä oletkin tuollainen ihmisihminen.”
Ihmisihminen saa voimaa ympärillään olevista ihmisistä.
Mikä loistava termi! Se kertoo kaiken meistä, jotka tarvitsemme yhteyttä muihin voidaksemme hyvin.
Ihmisihminen saa voimaa ympärillään olevista ihmisistä. Hän tarvitsee yhteyttä muihin kukoistaakseen niin työssä kuin yksityiselämässään.
Töissä se näkyy tiimityön voimaannuttavana vaikutuksena. Minulle työyhteisö antaa voimaa ja auttaa jaksamaan. Työni jälki on parempaa, kun saan pohtia asioita muiden kanssa. Puhumattakaan työpäivän lomaan osuvista pienistä hetkistä, jolloin ehdimme jutella jostain ihan muusta kuin työasioista.
Työelämän ulkopuolellakin ihmisihminen on usein sosiaalinen. Hän harrastaa mielellään asioita ryhmässä. Vaikka kuinka väsyttäisi, hän vastaa kutsuihin kyllä, koska tietää palaavansa tilaisuuksista ja tapaamisista virkistyneenä ja voimaantuneena.
Ihmisihmisen on joskus vaikea ymmärtää, että kaikki eivät samalla tavalla tarvitse yhteisöä ympärilleen. Itselleni oli aiemmassa työelämässä suuren hämmästyksen aihe se, että kaikki työkaverit eivät arvostaneet työyhteisön yhteisiä vapaa-ajanrientoja. Koville otti myös, että työpaikan jäätyä taakse, en ollutkaan monille heistä enää arvokas, vaikka itse kaipasin kovasti vanhaa porukkaa.
Yhteydeksi riittää viesti, tieto siitä, että siellä ne ihmiset jossain ovat.
Tuttavallani ei ollut termiä kuvaamaan itsensä kaltaisia hieman erakkoja luonteita. Ei hän erakkokaan ole, mutta jotain sinne päin.
Toisaalta ihmisihminenkin saattaa tarvita rauhaa ja hiljaisuutta. Ei liikaa kuitenkaan.
Aina yhteyden ei tarvitse olla myöskään konkreettista tai jatkuvaa. Yhteydeksi riittää viesti, tieto siitä, että siellä ne ihmiset jossain ovat.
Itse yritän muistaa, että erilaisuus on voima, niin työyhteisössä, perheessä kuin ystäväpiirissä. Miten ihanaa onkaan tavata pitkästä aikaa se ei-niin-ihmisihminen-ystävä ja päivittää kuulumiset.
Päästin tuttavani jatkamaan matkaa, vaikka mieleni olisi tehnyt rupatella vielä tovi. Joskus olen pahoittanut mieleni, eikö tuo viihdykään seurassani, kun nyt jo haluaa lähteä. Tällä kertaa muistin: hän tarvitsee oman tilansa, ja minäkin sain häneltä jo hetkeni.
Seuraavaan kertaan siis!
Kalervo Hämäläisen rakastettu Veteraanin iltahuuto -laulu kaikuu taas ensi lauantaina Kansallisen veteraanipäivän monissa tilaisuuksissa ympäri Suomea. Ruoveden kunnioitetut sotaveteraanit ovat tosin kaikki jo ehtineet ”viimeiseen iltahuutoon”. Sitä tärkeämpää on pitää yllä heidän työnsä muistoa.
Kalervo Hämäläisen rakastettu Veteraanin iltahuuto -laulu kaikuu taas ensi lauantaina Kansallisen veteraanipäivän monissa tilaisuuksissa ympäri Suomea. Ruoveden kunnioitetut sotaveteraanit ovat tosin kaikki jo ehtineet ”viimeiseen iltahuutoon”. Sitä tärkeämpää on pitää yllä heidän työnsä muistoa.
Ihmislajimme on sikäli erityislaatuinen, että luovuutemme ja mielikuvituksemme avulla jokainen voi rakentaa oman maailmansa. Mielikuvitus kehittyy muutaman vuoden iässä, mutta silloin kun lapsi oppii lukemaan, ovi myös muiden luomiin maailmoihin avautuu.
Ihmislajimme on sikäli erityislaatuinen, että luovuutemme ja mielikuvituksemme avulla jokainen voi rakentaa oman maailmansa. Mielikuvitus kehittyy muutaman vuoden iässä, mutta silloin kun lapsi oppii lukemaan, ovi myös muiden luomiin maailmoihin avautuu.
Maailman niin sanotuista suurista ilmiöistä yksi kummallisimmasta on muoti. Kuinka jossain, tai jollain voi olla niin paljon valtaa, että pystyy sanomaan, mikä väri on nyt in, tai mistä kohtaa housuja ja mekkoja pitää löysentää, tiukentaa tai mittaa muuttaa ja pitääkö olla isot, vai luirut olkapäät ja pitkät vai lyhyet kaulukset.
Maailman niin sanotuista suurista ilmiöistä yksi kummallisimmasta on muoti. Kuinka jossain, tai jollain voi olla niin paljon valtaa, että pystyy sanomaan, mikä väri on nyt in, tai mistä kohtaa housuja ja mekkoja pitää löysentää, tiukentaa tai mittaa muuttaa ja pitääkö olla isot, vai luirut olkapäät ja pitkät vai lyhyet kaulukset.
Noitien valtakunnallinen pääsesonki, palmusunnuntaista pääsiäiseen, on taas tältä vuodelta ohi ja noidat voivat laittaa luutansa, hattunsa ja muun rekvisiittansa kesäteloille.
Noitien valtakunnallinen pääsesonki, palmusunnuntaista pääsiäiseen, on taas tältä vuodelta ohi ja noidat voivat laittaa luutansa, hattunsa ja muun rekvisiittansa kesäteloille.
Nyt se sitten tapahtui; olen pudonnut tekniikan kehityksen kyydistä. Optimistisena diginatiivina aina ajattelin sen tapahtuvan myöhemmin kuin 23-vuotiaana.
Nyt se sitten tapahtui; olen pudonnut tekniikan kehityksen kyydistä. Optimistisena diginatiivina aina ajattelin sen tapahtuvan myöhemmin kuin 23-vuotiaana.
Aloitan kovin rumilla luvuilla: rakentaminen ja rakennukset käyttävät noin puolet kaikista luonnonvaroista ja tuottavat noin neljäkymmentä prosenttia maailman jätteistä. Rakentamisen ja rakennusten osuus maailman energiankulutuksesta on reilu kolmannes, ja osuus ilmakehän päästöistäkin keikkuu pian neljänkymmenen prosentin korvilla.
Aloitan kovin rumilla luvuilla: rakentaminen ja rakennukset käyttävät noin puolet kaikista luonnonvaroista ja tuottavat noin neljäkymmentä prosenttia maailman jätteistä. Rakentamisen ja rakennusten osuus maailman energiankulutuksesta on reilu kolmannes, ja osuus ilmakehän päästöistäkin keikkuu pian neljänkymmenen prosentin korvilla.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste