Heikki Itänen.
Kaiken takana on stressi
Kolumni
Huolestuttavan monen nykyaikaisen menevän ihmisen vuosirytmi on jakautunut enää vain kolmeen vuodenaikaan.
Ensin on kevätväsymys, sitten lomastressi ja lopulta kaamosmasennus.
Kilpajuoksu kellon kanssa työaikana on jo itsessään raskasta ja kun rentoutumiseen tarkoitettu vapaa-aikakin on kellotettu minuuttiaikataululla, ei keholle jää aikaa palautumiseen.
Näin kävi myös hyvälle ystävälleni, joka taisteli uupumuksen kanssa muutaman vuoden ja oli todella ihmeissään, kun kaikki oli testien mukaan näennäisesti hyvin, mutta ei vaan jaksanut tehdä mitään.
Piti syödä aamulla pilleri, että pysyy hereillä ja illalla toinen pilleri, että pystyy nukkumaan. Sen päälle pitkin päivää kaikenlaisia närästyslääkkeitä. Vasta kun alkoi tulla sydänoireita, hän älysi mennä tekemään elämäntapakartoituksen. Se osoitti, että hänellä on piilostressi, salakavala sairaus, joka vie kaikki voimat ja halut.
Hän muutti neuvojen mukaan elämäntapojaan ja kuinka ollakaan sydänoireet katosivat ja nukkuakin pystyy taas ilman pillereitä, eikä närästyskään enää vaivaa.
Stressi on siitä kavala, että edes hyvillä elämäntavoilla ei sitä pysty välttämään.
Jos niin sanottu terve kroppa on koko ajan kireä kuin viulun kieli, niin stressi pystyy luomaan elimistöön ihan uusia omituisia vaivoja. Yleensä ne ovat salaperäisiä tulehduksia, joita lääkäritkin ihmettelevät, koska sellaisia tauteja ei oikeasti ole olemassa, eikä niihin siis varsinaista lääkitystäkään ole, eikä sitä kyllä tarvitakaan, koska heti kun stressi helpottaa, niin oireetkin katoavat.
Siinä olisi hyvä uuden vuoden lupausmalli meille kaikille, että pyritään välttämään stressiä. Sen kun on todettu olevan käytännössä vähän kaikkien vaivojen taustalla.
Ihan uutena sain juuri kuulla, että stressi aiheuttaa aivosumua. En ole ehtinyt ottaa vielä selvää, mitä se tarkoittaa, mutta nimestä päätellen ei mitään kauhean hyvää.
Toinen erikoinen asia on tullut esille, että keskivartalon lihavuuskaan ei johdu syömisestä, vaan stressistä.
Se tietysti helpottaa keskustelunavausta joissakin tapauksissa. Jos vastaan tulee vaikka nuoruuden ystävä, jolla on huomattavasti maha kasvanut, niin ei tarvitse enää miettiä, miten siitä kehtaisi hienovaraisesti sanoa, kun voi vain mainita, että sinulla on tainnut viime vuosina olla jonkun verran stressiä.
Ruovesi-lehden uusi kolumnisti
Ensin on kevätväsymys, sitten lomastressi ja lopulta kaamosmasennus.
Salakavala sairaus, joka vie kaikki voimat ja halut.
Siinä olisi hyvä uuden vuoden lupausmalli meille kaikille, että pyritään välttämään stressiä.