Heikki Itänen.
Heikki Itänen.
Kolumni
Pienenä poikana, kun perheemme kanssa menimme hienompiin juhliin, tai kylään jonnekin kauempana olevaan paikkaan, jossa harvemmin käytiin, niin sisään mennessä vanhemmat aina opastivat, että sanopas sinäkin Heikki oikein käsi päivää.
No mikäs siinä, eihän se ollut vaikeata ollenkaan.
Kyllä lapsikin jo osaa sen panna merkille, että kättely on arvokas tapahtuma.
Eihän presidenttikään muuten kahta tuntia kätellen ottaisi vastaan itsenäisyyspäivän kutsuvieraitaan.
Tai aina kun palkitaan joitain menestyneitä taiteilijoita ja urheilijoita, niin aina annetaan kimppu kukkia ja kätellään.
Jos neuvotellaan tärkeitä sopimuksia, tai selvitellään oikeita kunnon riitojakin, niin aina kun on päästy viimein yhteisymmärrykseen, niin sitten lyödään kättä päälle.
Nyt siihen voi tulla muutos. Käsihygieniasta on varoitettu jo pitkään, mutta nyt se taitaa jäädä oletettavasti ainakin joltain osin voimaan.
Korvaavia tervehdysmuotoja on ehdotettu jo useita.
Suosituin ehkä on se, että kyynärpäillä toisiaan koskettaisi.
Sellainenkin ehdotus on, että jalalla. Toinen ojentaa jalkaansa hieman eteenpäin ja toinen napauttaa siihen sitten kengällään.
Se olisikin hupaisa näky, kun linnanjuhlissa Sauli ja Jenni seisoisivat pari tuntia jalka suorana eteenpäin ja ohi kulkevat kutsuvieraat tökkäisivät niihin itsenäisyysterveiset omilla juhlapatiineillaan.
Suosituin ehkä on se, että kyynärpäillä toisiaan koskettaisi.
En tiedä miten eskimot korvaavat oman tervehdyksensä, kun heillä on ollut tapana hangata neniä vastakkain. Jos haluaa pitää kiinni hankaamisperinteistä, niin ehkä helpointa olisi kääntyä ympäri ja hangata takapuoliaan.
Me eurooppalaiset voisimme tietysti ottaa mallia Aasiasta, jossa on tapana laittaa kädet yhteen rinnan päälle ja kumartaa kevyesti ja hyvin kohteliaasti.
Minusta tuntuu, että se on jäykkärankaiselle pohjoisen rodulle liian nöyristelevää.
Minä luulen, että meille tulee tilalle tuo vanha tuttu intiaanimalli, jossa ihmiset asettuvat seisomaan selkä suorana kolmen metrin päähän toisistaan.
Sitten jompi kumpi käsi nostetaan jämäkästi pystyyn ja sanotaan Hau!
Nuorempi polvi voisi tietysti käyttää versiota Jou!
20 vuotta sitten oli vielä itsestään selvää, että Suomi sijoittuu aina kärkipäähän kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa, jossa vertaillaan tietyn ikäisten opiskelijoiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa.
20 vuotta sitten oli vielä itsestään selvää, että Suomi sijoittuu aina kärkipäähän kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa, jossa vertaillaan tietyn ikäisten opiskelijoiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa.
On lokakuu ja jokainen arvaa mistä tuo nimi johtuu. Kurakelien kautta kohti talvea. Kaikkien muidenkin kuukausien nimet ovat hyvin ymmärrettäviä, koska ne ovat ihan omaa kielellistä tuotantoa. Ainoastaan tammikuu saattaa vaatia hieman tulkintaa.
On lokakuu ja jokainen arvaa mistä tuo nimi johtuu. Kurakelien kautta kohti talvea. Kaikkien muidenkin kuukausien nimet ovat hyvin ymmärrettäviä, koska ne ovat ihan omaa kielellistä tuotantoa. Ainoastaan tammikuu saattaa vaatia hieman tulkintaa.
Sanotaan, että jos ihmisellä ei ole omaisuutta, eivätkä rahat riitä kunnolla edes joka päiväiseen elämään, niin hän nukkuu yönsä huonosti.
Sanotaan, että jos ihmisellä ei ole omaisuutta, eivätkä rahat riitä kunnolla edes joka päiväiseen elämään, niin hän nukkuu yönsä huonosti.
On olemassa kolme hyvin tärkeää asiaa, jotka pienen lapsen pitää mahdollisimman nopeasti oppia päästäkseen normaalin kehityskaaren mukaisesti kasvavien lajitoveriensa joukkoon. Pitää oppia kävelemään ja puhumaan, eikä se ole tärkeää kumman oppii ensin, sillä vanhemmat löytävät siitä kuitenkin hyvää keskustelun aihetta tuttujen ja sukulaisten kanssa vielä seuraavat kymmenen vuotta.
On olemassa kolme hyvin tärkeää asiaa, jotka pienen lapsen pitää mahdollisimman nopeasti oppia päästäkseen normaalin kehityskaaren mukaisesti kasvavien lajitoveriensa joukkoon. Pitää oppia kävelemään ja puhumaan, eikä se ole tärkeää kumman oppii ensin, sillä vanhemmat löytävät siitä kuitenkin hyvää keskustelun aihetta tuttujen ja sukulaisten kanssa vielä seuraavat kymmenen vuotta.
Helppoa kuin heinänteko. Sen lauseen ovat todennäköisesti kaikki meistä joskus kuulleet. En oikein tiedä, mistä sanonta tulee ja miksi sitä helppona pidettiin, sillä raskasta se mielestäni aina oli. Mutta kieltämättä sen verran mukavaa kyllä, kun isolla porukalla yhdessä tehtiin ja kaikki ikäpolvet saivat olla mukana, niin raskaskin työtaakka saattoi lopulta tuntua jälkeenpäin helpolta.
Helppoa kuin heinänteko. Sen lauseen ovat todennäköisesti kaikki meistä joskus kuulleet. En oikein tiedä, mistä sanonta tulee ja miksi sitä helppona pidettiin, sillä raskasta se mielestäni aina oli. Mutta kieltämättä sen verran mukavaa kyllä, kun isolla porukalla yhdessä tehtiin ja kaikki ikäpolvet saivat olla mukana, niin raskaskin työtaakka saattoi lopulta tuntua jälkeenpäin helpolta.
On tunnettua ja yleisesti hyväksyttyäkin, että valon ja lämmön lisääntyessä ihminen saattaa menettää osan hillitystä käyttäytymiskontrollistaan ja voi jopa tunteiden myllerryksessä hetkellisesti oikein villiintyä. Syynä on tietysti Suomen kesä.
On tunnettua ja yleisesti hyväksyttyäkin, että valon ja lämmön lisääntyessä ihminen saattaa menettää osan hillitystä käyttäytymiskontrollistaan ja voi jopa tunteiden myllerryksessä hetkellisesti oikein villiintyä. Syynä on tietysti Suomen kesä.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste