Kar­ja­lai­si­sän ja sa­ta­kun­ta­lai­säi­din hä­mä­läis­tyt­tä­re­nä olen tot­tu­nut mo­nen­moi­siin pu­heen­par­siin su­ku­kin­ke­reil­lä. Var­si­nais-Suo­men Lai­ti­las­sa ikän­sä asu­nei­ta serk­ku­ja täy­tyy kuun­nel­la to­del­la tar­kas­ti, mut­ta muu­ten mur­re­sa­nat yleen­sä ar­vaa asi­ayh­tey­des­tä.

Meil­lä hei­nät vie­tiin suu­liin, tal­vi­sin käy­tet­tiin tump­pu­ja, isä heit­ti löy­lyä kous­si­kal­la, äi­ti nos­ti hel­las­sa hau­du­tet­tua rää­tik­kä­loo­raa tar­jol­le vaks­tuu­kil­la pei­te­tyl­le pöy­däl­le ja lä­tyt oli­vat lät­ty­jä.

Mur­re­sa­nat ovat pu­hu­jal­le rak­kai­ta, osa iden­ti­teet­tiä. Ne yh­dis­tä­vät lap­suu­teen, ko­tiin ja su­ku­lai­siin.

Ro­bot­tia kou­lu­tet­tiin vas­taa­maan opin­to­tu­keen liit­ty­viin ky­sy­myk­siin.

Kela on ke­hi­tel­lyt tä­män vuo­den ai­ka­na pu­he­ro­bot­tia, joka ym­mär­tää mur­tei­ta. Ro­bot­tia kou­lu­tet­tiin vas­taa­maan opin­to­tu­keen liit­ty­viin ky­sy­myk­siin.

Osa tes­taa­jis­ta ra­por­toi, et­tä pu­he­oh­jat­tu te­ko­ä­ly toi­mi yk­sin­ker­tai­sis­sa asi­ois­sa. Ko­kei­lus­sa huo­mat­tiin, et­tä noin kol­man­nes vir­heis­tä kos­ki mur­re­sa­no­ja, ja on­gel­mia ro­bo­til­le ai­heut­ti­vat eri­tyi­ses­ti Itä-Suo­men ja La­pin mur­teet.

Siis kin­taat, kint­taat, ra­sat, ruk­ka­set, tum­put, la­pa­set, tik­ku­rit, vant­tuut vai jo­ta­kin ihan muu­ta?

Ko­ti­mais­ten kiel­ten kes­kuk­ses­sa on ke­rät­ty tä­män vuo­den ku­lu­es­sa ny­ky­pu­hu­jien tun­te­mia mur­re­sa­no­ja. Aluk­si pyy­det­tiin kä­si­nei­den ni­mi­tyk­siä: siis kin­taat, kint­taat, ra­sat, ruk­ka­set, tum­put, la­pa­set, tik­ku­rit, vant­tuut vai jo­ta­kin ihan muu­ta?

Sa­moin ky­sel­tiin pan­nu­ka­kun ni­mi­tyk­sis­tä eli toi­sin sa­no­en pan­nu­ries­kas­ta, krop­sus­ta tai krup­pa­nas­ta, sekä ohu­kai­sis­ta eli le­tuis­ta, lä­tyis­tä ja räis­kä­leis­tä.

Vas­taa­jat saat­toi­vat myös kom­men­toi­da ni­miä tar­kem­min, ku­ten: Tyr­vääl­lä on ai­na sy­ä­ty pan­nu­kak­koo. Poh­ja­lai­sen puo­li­son myö­tä pan­nu­kak­ku on muut­tu­nut rop­suk­si. Lait­las o ain sy­ät­ty plä­tei ja man­si­koi! Sei­nä­jo­el­la van­hem­pa­ni jopa hie­man ko­hah­ti­vat, kun vel­je­ni sa­noi ”let­tu”.

Kyl­mien pi­ha­ra­ken­nus­ten ni­mi­tyk­siä ker­tyi ky­se­lys­sä usei­ta.

Pit­käl­le ai­kui­suu­teen luu­lin suu­li-sa­nan ole­van neut­raa­lia yleis­kiel­tä ja yh­tä ym­mär­ret­tä­vä kuin lato, kun­nes pää­dyin pu­hu­maan maa­ta­lous­ra­ken­nuk­sis­ta toi­sel­la puo­len Suo­mea. Ete­lä-Poh­jan­maal­la pu­hu­taan lii­ve­ris­tä, ai­na­kin meil­lä ko­to­na Isos­sa­ky­rös­sä on puu­lii­ve­ri.

Ke­sän ai­ka­na ke­rät­tiin sau­nan ve­si­as­ti­oi­den ni­mi­tyk­siä. Sank­ko? Kor­vo? Kip­pa?

Se, jol­la hei­te­tään, on nap­po. Sau­nas­sa en ym­mär­tä­nyt, kun piti lait­taa koi­lil­la/ko­e­lil­la taa­saan vet­tä. Olin sii­hen as­ti am­men­ta­nut vet­tä kau­hal­la va­tiin! Pie­nem­pi ja laa­ke­am­pi pe­su­as­tia on van­na, soik­ko tai vati. Tyt­tä­ret ei­vät ole ym­mär­tä­neet, kun kai­paan va­tia, koo­lia tai pe­su­soik­koa. Mu­ka­mas.

Hal­lo­ween-ai­ka­na voi­kin yl­lät­tää naa­pu­rin pu­keu­tu­mal­la ju­mik­si, huuk­si, koi­ran­kuo­no­lai­sek­si, kum­mi­tui­sek­si tai jopa pöy­röök­si.

Par­hail­laan kar­toi­te­taan syys­pi­me­äs­sä va­el­ta­vien hah­mo­jen ni­mi­tyk­siä, siis mör­kö­jä ja vas­taa­via. Hal­lo­ween-ai­ka­na voi­kin yl­lät­tää naa­pu­rin vaik­ka­pa pu­keu­tu­mal­la ju­mik­si, huuk­si, koi­ran­kuo­no­lai­sek­si, kum­mi­tui­sek­si tai jopa pöy­röök­si.

Mur­re on rik­kaus, ja mon­ta mur­ret­ta var­si­nai­nen aar­re­ark­ku.