Kolumni
”Ensin Ruovesi, sitten Visuvesi…Toriseva…siellä on kuoppia.”
Jussi Raittinen tempaisi valtatie 66: n kaikkien tuntemaksi vuonna 1975. Tien oikaisu ja kunnostus oli jo tosin käynnissä. Suunnitteluvaiheen jälkeen ryhdyttiin tositoimiin. Vuoden 1957 Suomen kaunein kirkonkylä poistettiin ohikulkijoiden näkyvistä uutta tielinjaa lähes viivoittimella vetäen. Kautun korkeuksia hipovasta sillasta käytiin kunnon vääntö, mutta siellä se nyt on.
Paljonko ohitustie vei Ruovedeltä tuloja? Poikkeaako enää kukaan katsomaan vanhan emäpitäjän keskustaa ja sen kauppoja?
Helpompaa on ajaa ohi satasta suu napissa kohti Pohjanmaata. Hyvä tietenkin on, että jättiläisrekat eivät survo kylänraitilla, jonka muistona entisestä ovat vielä Vinhan kirjakauppa, Ritoniemen väentupa ja kunnantalo.
Silmän ja mielen nautintoakin toki riittää, jos osaa kääntää ratista niin, että osuu Paarlammin museotielle. Tämä jonkinlaisena lehmäpolkuna jo 1600-luvulla ollut reitti palveli aikansa Näsijärven vesiliikennettä täydentävänä reittinä. Sitten valtio otti kunnossapidon huolekseen 1900-luvun alkupuolella, ja tie palveli Ruovesi – Kuru yhteyttä mutkitellen silmää hivelevin kurvein ja kallistuksin Näsijärven kuultaessa silloin tällöin puiden välistä.
Museotie sai statuksensa vuonna 1990. Jo vuonna 1967 oli esitetty silloiselle TVH:lle ”Vänrikin tien” suojelemista. Lauri Ruippo ehdotti muutamaa vuotta myöhemmin museotieksi nimeämistä, joka sitten toteutuikin. Tämän päivän kulkijoilla on tilaisuus ajella vajaat yhdeksän kilometriä vanhoja aikoja muistellen Jäminginselän rannan tuntumassa.
Kuluvan vuoden kevät on huolehdittu porukalla päällystettyjen teiden kuntoa; teräviä kuoppia on tämän tästä, jouset, renkaat ja vanteet pettävät. Tienpitäjällä ei silti ole varaa päällystää uudelleen kuin osa siitä mikä olisi tarpeen.
Rahaa kyllä on. Jostakin sitä aina tulee, tosin kansan mielestä vääriin kohteisiin. Esimerkiksi Hämeenkyröön juuri rakennettava ohitustie maksaa noin 65 miljoonaa euroa, hinnaksi tulee lähemmäs kymppitonni metriltä.
Olisiko parempi ajella hyväkuntoista tietä vähän mutkitellen ja maisemia ihaillen vai viivasuoraa baanaa, näkemättä juuri muuta kuin tien keskiviivan. Ikävää, että nykymaailmassa on kaksi kaiken ylittävää olotilaa: kiire ja kasvu. Citius, altius, fortius – nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin oli aikanaan tarkoitettu olympialiikkeeseen, ei yhteiskunnan tavoitteeksi.
Nike, Adidas, Karhu, Reebok, Nike… mitä ne ovat?. Ne ovat valkoisia muotitavaroita. Niitä näkee nykyisin kaikkialla, siellä missä ennen näki Pomarfinniä, Topmania – jopa Pradaa. Kaikkia näitä on käytetty tyylikkäitten vaatteiden kanssa. Kolmea viimeksimainittua perinteiseen tapaan, ruskeana, mustana, nauhoitettuna ja kiillotettuina.
Nike, Adidas, Karhu, Reebok, Nike… mitä ne ovat?. Ne ovat valkoisia muotitavaroita. Niitä näkee nykyisin kaikkialla, siellä missä ennen näki Pomarfinniä, Topmania – jopa Pradaa. Kaikkia näitä on käytetty tyylikkäitten vaatteiden kanssa. Kolmea viimeksimainittua perinteiseen tapaan, ruskeana, mustana, nauhoitettuna ja kiillotettuina.
Jälleen, jo aikoja sitten, ovat tietäjät kääntäneet kamelinsa takaisin itäisille maille, ja me saamme iloita härkäviikoista. Seuraava erityinen pyhäpäivä on vasta pitkäperjantai, huhtikuun toinen päivä. Siitä huolimatta jokainen meistä varttuneemmista voi olla varma, että aika kuluu vikkelästi; aina on perjantai. Siltä ainakin tuntuu.
Jälleen, jo aikoja sitten, ovat tietäjät kääntäneet kamelinsa takaisin itäisille maille, ja me saamme iloita härkäviikoista. Seuraava erityinen pyhäpäivä on vasta pitkäperjantai, huhtikuun toinen päivä. Siitä huolimatta jokainen meistä varttuneemmista voi olla varma, että aika kuluu vikkelästi; aina on perjantai. Siltä ainakin tuntuu.
He kulkevat katse puhelimessa. He ottavat itsestään Instagramiin kuvia katsoen puhelintaan. He istuvat lääkärin vastaanotolla näpräten puhelinta. He tulevat kylään, ja kaatavat kahvikerman pöydälle katsoessaan puhelintaan. He etsivät pudonnutta sokeripalaa lattialta käyttäen puhelinta taskulamppuna. Onko tuttua? Luultavasti. Joskus olen nähnyt jonkun soittavankin puhelimella. He ovat alasti jos puhelin on jäänyt kotiin.
He kulkevat katse puhelimessa. He ottavat itsestään Instagramiin kuvia katsoen puhelintaan. He istuvat lääkärin vastaanotolla näpräten puhelinta. He tulevat kylään, ja kaatavat kahvikerman pöydälle katsoessaan puhelintaan. He etsivät pudonnutta sokeripalaa lattialta käyttäen puhelinta taskulamppuna. Onko tuttua? Luultavasti. Joskus olen nähnyt jonkun soittavankin puhelimella. He ovat alasti jos puhelin on jäänyt kotiin.
– No pulssi tietysti. Kyllä kantsii mitata. Mä mittaan tommosella sormuksella untakin, ja se sama sormus kato mittaa kehon lämpötilaa, leposykettä ja sen vaihtelua. Sit se nääs auttaa mua kaikella tavalla sovittelemaan vuorokausirytmiä.
– No pulssi tietysti. Kyllä kantsii mitata. Mä mittaan tommosella sormuksella untakin, ja se sama sormus kato mittaa kehon lämpötilaa, leposykettä ja sen vaihtelua. Sit se nääs auttaa mua kaikella tavalla sovittelemaan vuorokausirytmiä.
Vielä kymmenen vuotta sitten oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että kun joku kirosi vaikkapa tv-ohjelmassa, sanan päälle pantiin piippaus. Tänään piipitys on enemmän poikkeus kuin sääntö.
Vielä kymmenen vuotta sitten oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että kun joku kirosi vaikkapa tv-ohjelmassa, sanan päälle pantiin piippaus. Tänään piipitys on enemmän poikkeus kuin sääntö.
Taisi olla huhtikuun seutua kun viimeksi tuli puretuksi paperille tuskaa äidinkielestämme. Tästä perusasiasta, joka on ajattelun, ilmaisun, kaikenlaisten tunteiden ja yhteydenpidon väline. Tiedämme myös, että mitä paremmin hallitsee äidinkielensä, sitä helpompi on oppia vieraita kieliä.
Taisi olla huhtikuun seutua kun viimeksi tuli puretuksi paperille tuskaa äidinkielestämme. Tästä perusasiasta, joka on ajattelun, ilmaisun, kaikenlaisten tunteiden ja yhteydenpidon väline. Tiedämme myös, että mitä paremmin hallitsee äidinkielensä, sitä helpompi on oppia vieraita kieliä.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Kesäyön väriloistoa Hyyrylänkylässä 14. kesäkuuta.
Esko Lahtinen
#unelma 2030-tilaisuus alkaa klo 12.35. Katso striimi!
Terhi Kääriäinen
Luetuimmat
Tuoreimmat
Kesäyön väriloistoa Hyyrylänkylässä 14. kesäkuuta.
Esko Lahtinen
#unelma 2030-tilaisuus alkaa klo 12.35. Katso striimi!
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste