Tyhjä tila täyttyy aina

Ta­va­ra ei ole vain ma­te­ri­aa. Mi­nul­le ta­va­ran pois heit­tä­mi­nen on vai­ke­aa, ää­rim­mäi­se­nä esi­merk­ki­nä kir­jat. Nii­tä ovat huo­neet ja kaa­pit täyn­nä, ja tie­dän, et­tä seu­raa­va su­ku­pol­vi ei nii­hin juu­ri vil­kai­se­kaan. It­sel­le­ni kir­jan ros­kiin lait­ta­mi­nen on kui­ten­kin mah­do­ton teh­tä­vä.

Tyhjä tila täyttyy aina

Ta­va­ra ei ole vain ma­te­ri­aa. Mi­nul­le ta­va­ran pois heit­tä­mi­nen on vai­ke­aa, ää­rim­mäi­se­nä esi­merk­ki­nä kir­jat. Nii­tä ovat huo­neet ja kaa­pit täyn­nä, ja tie­dän, et­tä seu­raa­va su­ku­pol­vi ei nii­hin juu­ri vil­kai­se­kaan. It­sel­le­ni kir­jan ros­kiin lait­ta­mi­nen on kui­ten­kin mah­do­ton teh­tä­vä.

Oletko pilkku vai huu­to­merkki?

Mikä vä­li­merk­ki olet? Ky­sy­mys­tä on pal­lo­tel­tu Twit­te­ris­sä mo­nel­ta kan­nal­ta. Kun vä­hän miet­tii, oman vä­li­merk­kin­sä löy­tää kyl­lä.

Oletko pilkku vai huu­to­merkki?

Mikä vä­li­merk­ki olet? Ky­sy­mys­tä on pal­lo­tel­tu Twit­te­ris­sä mo­nel­ta kan­nal­ta. Kun vä­hän miet­tii, oman vä­li­merk­kin­sä löy­tää kyl­lä.

Mahdoton onnistuu nope­as­ti­kin – koro­na­ke­vät antaa toivoa

Omaan ko­ro­na­ke­vää­see­ni on tuo­nut yl­lät­tä­vää iloa se, et­tä pää­sin mu­kaan te­ke­mään kir­jaa, joka ylis­tää luon­non kau­neut­ta ja Nä­si­jär­veä. Juk­ka Rau­ti­on va­lo­ku­vis­sa jär­vi­luon­non elä­mää tark­kail­laan vuo­de­nai­ko­jen nä­kö­kul­mis­ta. Mi­ten kau­nis se on­kaan, kun ke­säil­ta tyyn­tyy pei­lik­si! Mi­ten kau­nis se on­kaan tal­vi­sen su­per­kuun va­lai­se­mas­sa pak­kas­hä­mä­räs­sä! Mi­ten us­ko­ma­ton on muut­to­lin­nun pa­luu tu­han­sien ki­lo­met­rien pääs­tä juu­ri sii­hen sa­mal­le ne­li­ö­met­ril­le, jos­ta se edel­li­se­nä ke­sä­nä läh­ti!

Mahdoton onnistuu nope­as­ti­kin – koro­na­ke­vät antaa toivoa

Omaan ko­ro­na­ke­vää­see­ni on tuo­nut yl­lät­tä­vää iloa se, et­tä pää­sin mu­kaan te­ke­mään kir­jaa, joka ylis­tää luon­non kau­neut­ta ja Nä­si­jär­veä. Juk­ka Rau­ti­on va­lo­ku­vis­sa jär­vi­luon­non elä­mää tark­kail­laan vuo­de­nai­ko­jen nä­kö­kul­mis­ta. Mi­ten kau­nis se on­kaan, kun ke­säil­ta tyyn­tyy pei­lik­si! Mi­ten kau­nis se on­kaan tal­vi­sen su­per­kuun va­lai­se­mas­sa pak­kas­hä­mä­räs­sä! Mi­ten us­ko­ma­ton on muut­to­lin­nun pa­luu tu­han­sien ki­lo­met­rien pääs­tä juu­ri sii­hen sa­mal­le ne­li­ö­met­ril­le, jos­ta se edel­li­se­nä ke­sä­nä läh­ti!

Sai­raa­lassa sydän pakahtuu – ja ommeltiin kuntoon

Sain vie­rail­la uu­des­sa Ta­y­sin las­ten ja nuor­ten sai­raa­las­sa vä­hän en­nen sen avau­tu­mis­ta. Osas­tol­la, jos­sa tut­ki­taan las­ten sy­dä­non­gel­mia, omaa­kin sy­dän­tä kou­rai­si aja­tel­la nii­tä pie­niä po­ti­lai­ta, joi­ta tääl­lä pian vie­rai­li­si.

Sai­raa­lassa sydän pakahtuu – ja ommeltiin kuntoon

Sain vie­rail­la uu­des­sa Ta­y­sin las­ten ja nuor­ten sai­raa­las­sa vä­hän en­nen sen avau­tu­mis­ta. Osas­tol­la, jos­sa tut­ki­taan las­ten sy­dä­non­gel­mia, omaa­kin sy­dän­tä kou­rai­si aja­tel­la nii­tä pie­niä po­ti­lai­ta, joi­ta tääl­lä pian vie­rai­li­si.

Lokki pulassa: 
poliisi paikalle?

Pör­röi­sel­tä pal­lol­ta näyt­tä­vä lo­kin­poi­ka kä­ve­li jal­ka­käy­tä­vää edes­ta­kai­sin ja ym­pä­ri. Se raa­ha­si pe­räs­sään au­ki ole­vaa sii­peä pit­käl­lä ta­ka­naan.

Lokki pulassa: 
poliisi paikalle?

Pör­röi­sel­tä pal­lol­ta näyt­tä­vä lo­kin­poi­ka kä­ve­li jal­ka­käy­tä­vää edes­ta­kai­sin ja ym­pä­ri. Se raa­ha­si pe­räs­sään au­ki ole­vaa sii­peä pit­käl­lä ta­ka­naan.

No niin,
onko pakko varastaa?

Suo­ma­lais-tans­ka­lai­nen ys­tä­vä­per­he oli päät­tä­mäs­sä Tam­pe­reen-ret­ke­ään jou­lun al­la. He pu­hu­vat kes­ke­nään yleen­sä tans­kaa, mut­ta suo­me­a­kin lap­set ym­mär­tä­vät, vaik­ka ei­vät ihan su­ju­vas­ti pu­hu­kaan. Lo­mal­la oli juh­lit­tu yli­op­pi­las­ta, kier­rel­ty jou­lu­to­ril­la ja kau­pun­gil­la. Nyt oli ko­tiin­läh­dön ai­ka.

No niin,
onko pakko varastaa?

Suo­ma­lais-tans­ka­lai­nen ys­tä­vä­per­he oli päät­tä­mäs­sä Tam­pe­reen-ret­ke­ään jou­lun al­la. He pu­hu­vat kes­ke­nään yleen­sä tans­kaa, mut­ta suo­me­a­kin lap­set ym­mär­tä­vät, vaik­ka ei­vät ihan su­ju­vas­ti pu­hu­kaan. Lo­mal­la oli juh­lit­tu yli­op­pi­las­ta, kier­rel­ty jou­lu­to­ril­la ja kau­pun­gil­la. Nyt oli ko­tiin­läh­dön ai­ka.