”An­ne­tut teh­tä­vät pi­tää suo­rit­taa mah­dol­li­sim­man hy­vin”, on He­le­na Korp­poon elä­mäs­sä kan­ta­nut pe­ri­aa­te.

Hä­nen syk­syyn­sä mah­tuu kak­si merk­ki­paa­lua: syys­kuus­sa tuli täy­teen 80 vuot­ta. Sa­maan ai­kaan Korp­poo joh­taa seu­ra­kun­taa suu­ren muu­tok­sen läpi: Ruo­ve­den seu­ra­kun­ta elää vii­mei­siä viik­ko­jaan it­se­näi­se­nä, 1. tam­mi­kuu­ta aloit­taa uu­si, Vir­tain kans­sa yh­tei­nen Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta.

Mitä miet­tii pu­heen­joh­ta­ja seu­ra­kun­nan vii­meis­ten viik­ko­jen al­ka­es­sa?

Suu­ria muu­tok­sia He­le­na Korp­poon elä­mäs­sä on ol­lut en­nen­kin. Poh­jan Sa­han kont­to­ri­pääl­li­kön ura lop­pui, kun saha pa­loi 1980-lu­vul­la. Oli pak­ko ra­ken­taa uut­ta. Korp­poo pe­rus­ti Ruo­ve­den las­ken­ta -ti­li­toi­mis­ton ja joh­ti sitä elä­kei­kään saak­ka vuo­teen 2010.

Nu­me­roi­den lu­ku­tai­to pe­rus­te­lee rat­kai­su­ja myös kirk­ko­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja­na.

Yh­dis­ty­mi­sen pe­rus­teet ovat Korp­poon mu­kaan vah­vat.

– Vä­es­tö vä­he­nee, syn­ty­vyys on al­hai­nen, ja jä­sen­ka­to vai­vaa eten­kin kau­pun­ke­ja. Hel­sin­gis­sä enää puo­let vä­es­tös­tä kuu­luu seu­ra­kun­taan. Ruo­ve­del­lä ti­lan­ne on vie­lä hyvä – jä­se­nyysp­ro­sent­ti on 71– mut­ta suun­ta on sel­vä.

Seu­ra­kun­ta­lais­ten hy­väk­si on toi­mit­tu.

Hän nä­kee yh­dis­ty­mi­sen vält­tä­mät­tö­mäk­si, jot­ta hal­lin­toa saa­daan ke­ven­net­ty­äj a seu­ra­kun­ta­työ jat­kuu vir­ke­ä­nä.

– Seu­ra­kun­ta­lais­ten hy­väk­si on toi­mit­tu. Mui­ta vaih­to­eh­to­ja ei näh­ty.

Pro­ses­si ei ole ol­lut help­po. Korp­poo sa­noo, et­tä eri­tyi­se­nä haas­tee­na oli tie­don ja­ka­mi­nen seu­ra­kun­ta­lai­sil­le sii­tä, mik­si täl­lais­ta yh­dis­ty­mis­tä suun­ni­tel­laan. Mo­nen oli vai­kea kään­tää mie­li­pi­det­tään, vaik­ka pe­rus­te­lut yh­dis­ty­mi­sel­le ovat va­kuut­ta­vat.

Hän nä­kee seu­ra­kun­nan tu­le­vai­suu­den pa­rem­pa­na nyt, kuin jos Ruo­ve­si ja Vir­rat oli­si­vat jat­ka­neet yk­sin.

–  On le­ve­äm­mät har­ti­at ja hen­ki­lö­kun­nan si­jais­jär­jes­te­lyt on hel­pom­min to­teut­ta­vis­sa.

Korp­poo to­te­aa, et­tä yh­teis­työ­tä on seu­ra­kun­tien vä­lil­lä ol­lut jo en­nen kuin yh­dis­ty­mi­ses­tä oli tie­toa. Kirk­ko­her­ra Juk­ka Tas­ki­nen joh­taa mo­lem­pia seu­ra­kun­tia, Mir­ja Lat­va-La­tu­ri työs­ken­te­lee yh­tei­se­nä kant­to­ri­na.

Korp­poo iloit­see myös nuo­ri­so­työn vi­ri­ä­mi­ses­tä.

– Syk­syn rip­pi­kou­lu­työn Ruo­ve­del­lä on jo aloit­ta­nut Vir­tain seu­ra­kun­nan nuo­ri­so­työ­noh­jaa­ja Joo­na Her­nes­nie­mi. Meil­lä­hän ei ole ol­lut nuo­ri­so-oh­jaa­jaa mo­neen vuo­teen.

Korp­poo iloit­see myös nuo­ri­so­työn vi­ri­ä­mi­ses­tä.

Kak­si vuot­ta sit­ten al­ka­nut muu­tosp­ro­ses­si on nyt lop­pu­suo­ral­la. Tar­jan­teen seu­ra­kun­nan en­sim­mäi­sen kirk­ko­val­tuus­ton ko­kous pi­de­tään jou­lu­kuus­sa. Siel­lä hy­väk­sy­tään aloit­ta­van seu­ra­kun­nan hal­lin­to­sään­tö ja ta­lou­sar­vio sekä va­li­taan kirk­ko­neu­vos­to. Nämä val­mis­te­lut on teh­tä­vä jo tä­män vuo­den puo­lel­la, jot­ta seu­ra­kun­ta on val­mis aloit­ta­maan toi­min­tan­sa 1. tam­mi­kuu­ta.

He­le­na Korp­poo on ol­lut jä­se­ne­nä liit­ty­mis­tä val­mis­tel­lees­sa oh­jaus­ryh­mäs­sä, jos­sa oli mu­ka­na luot­ta­mus­hen­ki­löi­tä ja vi­ran­hal­ti­joi­ta mo­lem­mis­ta seu­ra­kun­nis­ta. Hän on mu­ka­na myös täl­lä het­kel­lä yh­teis­toi­min­taa or­ga­ni­soi­vas­sa jär­jes­te­ly­toi­mi­kun­nas­sa. Hän ar­vos­taa pe­rus­teel­lis­ta val­mis­te­lu­työ­tä.

– Työ­ryh­mis­sä on ol­lut hyvä hen­ki ja yh­tei­nen ta­voi­te.

Seu­ra­kun­ta­työ tuli Korp­poon elä­mään vas­ta elä­kei­äs­sä. Vuon­na 2010 alz­hei­me­ria sai­ras­ta­nut puo­li­so kuo­li. Sa­ma­na vuon­na Korp­poo myi ti­li­toi­mis­ton­sa.

Hän ker­too, et­tä kos­ka ei ole kä­si­työ­ih­mi­nen, si­säl­töä hil­jen­ty­nee­seen elä­mään piti et­siä muu­al­ta, seu­ra­kun­ta­toi­min­nas­ta. Korp­poo liit­tyi kirk­ko­kuo­roon, al­koi toi­mia mes­suis­sa eh­tool­li­sa­vus­ta­ja­na ja lu­kea kir­kos­sa päi­vän teks­te­jä. Mui­ta va­paa­eh­tois­töi­tä ovat ol­leen kah­vin keit­tä­mi­nen joi­hin­kin ti­lai­suuk­siin ja yh­teis­vas­tuu­ke­räys

Vuo­den 2019 seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa hän aset­tui en­sim­mäis­tä ker­taa eh­dol­le. Ää­ni­ku­nin­ga­tar va­lit­tiin heti en­sim­mäi­sel­lä val­tuus­to­kau­del­laan kirk­ko­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jak­si.

Seu­ra­kun­nan yh­dis­ty­mi­nen on vaa­ti­nut pal­jon ener­gi­aa, mut­ta vie­lä suu­rem­mat­kin ky­sy­myk­set mie­ti­tyt­tä­vät.

– Vä­lil­lä tun­tuu, et­tä yk­si­lö­ta­sol­la suu­ria asi­oi­ta on vai­kea rat­kais­ta. Mut­ta seu­raa­vil­le su­ku­pol­vil­le tämä maa­il­ma tu­li­si luo­vut­taa vä­hin­tään yh­tä hy­väs­sä kun­nos­sa, kun olem­me sen it­se saa­neet.

Hän poh­tii il­mas­ton­muu­tos­ta ja luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den säi­lyt­tä­mis­tä.

– Kun­non tal­vea kai­paan.

Seu­raa­vil­le su­ku­pol­vil­le tämä maa­il­ma tu­li­si luo­vut­taa vä­hin­tään yh­tä hy­väs­sä kun­nos­sa, kun olem­me sen it­se saa­neet.

Luon­nos­sa liik­ku­mi­nen on an­ta­nut vaih­te­lua ar­keen. La­pin-va­el­luk­set al­koi­vat ruuh­ka­vuo­sien hel­lit­tä­es­sä, niis­tä hän pi­tää kiin­ni edel­leen.

– Olen ol­lut hy­vin työ­o­rien­toi­tu­nut ja tein pit­kiä työ­päi­viä. Kun jos­kus pääs­tin niis­tä ir­ti, piti läh­teä mah­dol­li­sim­man kau­as eli Suo­men olois­sa Lap­piin, ker­too Korp­poo.

– Tel­tan ja rin­kan kans­sa nuo­rem­pa­na, ny­ky­ään tyk­kään nuk­kua la­ka­noi­den vä­lis­sä, ja teen päi­vä­ret­kiä.

Elä­män kään­ne­koh­dis­sa kat­se kään­tyy myös men­nei­syy­teen. Mitä ny­kyi­sel­lä elä­män­ko­ke­muk­sel­la sa­noi­sit nuo­rel­le it­sel­le­si?

– Eteen­päin! Pidä fyy­si­ses­tä kun­nos­ta­si huol­ta, älä an­na pe­rik­si, to­teu­ta haa­vee­si, seu­raa ai­kaa­si ja pidä mie­li vir­ke­ä­nä.