Parkkuun osakaskunnan puheenjohtaja Timo Konttinen on selvittänyt Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen pyynnöstä Näsijärven osakaskuntien yhdistämistä. Mikäli yhdistyminen tapahtuu, muodostuu Vankavedelle uusi isompi ja laajempi osakaskunta. Silloin muun muassa osakkaiden kalastusoikeus laajenee koko yhdistettävälle alueelle ja kalastuksen valvonta ja vesistöjen hoitaminen helpottuu.
Karoliina Laikio
Näsijärven osakaskunnille suunnitellaan yhteisiä kalavesiä
Parkkuun osakaskunnan puheenjohtaja Timo Konttinen on viime aikoina kartoittanut Näsijärven osakaskuntien yhdistämistä Muroleesta alaspäin Tamperetta kohden Koljonselälle asti Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen pyynnöstä. Jo huhtikuussa asiasta järjestettiin ensimmäinen infotilaisuus, ja tällä hetkellä mukana keskusteluissa on 21 osakaskuntaa.
– Sain sinne hyvin porukkaa, oli toistakymmentä henkeä osuuskunnista. Paikalla olivat myös Päivi Pyyvaara ely-keskuksesta ja Keijo Marjakoski Pirkanmaan Kalatalouskeskuksesta kertomassa, kuinka yhdistyminen tapahtuisi.
Pohjois-Pirkanmaalla, Vankaveden alueella ja koko Näsijärvellä on osakaskuntia vieläkin enemmän, mitä Konttinen sai mukaan ensimmäiseen tilaisuuteen.
– Osakaskunnat ovat kuin pilkottu palapeli. Joka alueella on eri hinnat ja eri säännöt.
Yhtenä ongelmana ovat myös toimimattomat osuuskunnat, joihin myös yritetään yhdistymishankkeen myötä saada ely-keskuksen avulla yhteyttä.
– Jokainen osakaskunta saa joka vuosi valtiolta kalastonhoitomaksuista kertynyttä rahaa, millä istutaan kalaa kotitarve- ja virkistyskalastusta varten. Niillekin osakaskunnille, jotka eivät toimi, tulee tilille rahaa, mutta sitä ei voida käyttää.
Tästä ei ole mitään muuta kuin hyötyä.
Konttisen mukaan yhdistyminen tarkoittaisi sitä, että jatkossa kaikilla lupa olisi samanhintainen ja vesistöä hoidettaisiin yhtenäisesti. Osakaskunnan alue laajenisi ja vesialueen rajat vähenisivät. Näin myös osakkaan kalastus- ja omistusoikeus laajenisi koko yhdistettävälle alueelle.
Konttisen mukaan yhdistymisessä olisi vielä muitakin hyviä puolia, esimerkiksi kalastuksen valvonta helpottuu ja hallintokulut pienenevät.
– Jokainen osakaskuntahan joutuu nyt sitä rahaa käyttämään ja tekemään kirjanpitoa omalla tavallaan. Tämä talouspuolikin menisi yhteen paikkaan, jossa se hoidettaisiin.
Projektin vetäjänä Konttinen kertoo kuitenkin kuulleensa myös epäilyksiä.
– Ei me menetetä mitään, tästä ei ole mitään muuta kuin hyötyä. Kohti yhteisiä kalavesiä, eli kaikki saisi kalastaa silloin yhdellä luvalla ja luvat saisi aina yhdestä paikkaa, vaikka netistä, heittää hän esimerkkinä.
Itsessään yhdistymisen jälkeisestä lopputuloksesta ei Konttinen näe olevan haittaa kenellekään, mutta toki prosessi on työläs ja monivaiheinen eikä se etene kovinkaan nopeasti.
– Se kestää aikansa. Ensi keväänä aikaisintaan ruvetaan tekemään näitä yhdistymisiä. Kaikkien osakaskuntien tulee pitää oma kokous, jossa yhdistyminen hyväksytään.
Kustannuksia koituu valmistelusta, kokouksista ja toimituksesta. Oman aikansa ottaa myös se, että kaikki välivaiheiden päätökset saavat lainvoimaisuuden. Konttisen mukaan osakaskunnat maksavat yhdistymisestä koituvat kulut, jotka jaetaan tasan mukaan lähteneiden osakaskuntien kesken.
– Kannattaisi kerralla kaikkien lähteä, niin saadaan kulut tasattua kaikkien kesken. Mikäli mukaan lähtee vasta myöhemmin, koituu yksittäiselle osakaskunnalle maksettavaksi liitoksesta aiheutuneet kulut, kuten liittymismaksut ja maanmittausmaksut. Kaiken sen joutuu maksamaan sitten yksin, perustelee Konttinen.
Yhdistymishankkeesta järjestetään toinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 10.9. klo 18 Muroleen Kylätalolla, Muroleen kanavantie 84.


