Pir­kan­maal­la sat­tuu nel­jän­nek­si eni­ten riis­ta­e­läi­non­net­to­muuk­sia Suo­mes­sa. Syk­syl­lä hä­mä­rä ja liuk­kaus li­sää­vät on­net­to­muu­den ris­kiä. Suu­rim­mat va­hin­got liit­ty­vät tiel­tä ulos ajau­tu­mi­seen hir­vie­läin­ko­la­rin yh­tey­des­sä.

Pir­kan­maal­la tie­lii­ken­tees­sä sat­tui vuon­na 2024 kaik­ki­aan 1386 riis­ta­on­net­to­muut­ta, sel­vi­ää Ti­las­to­kes­kuk­sen ti­las­tois­ta. Ruo­ve­del­lä on­net­to­muuk­sia sat­tui 26 koko vuo­den ai­ka­na. Mää­rä las­ki hiu­kan edel­li­siin vuo­siin ver­rat­tu­na, suun­ta on ol­lut las­ke­va jo vii­mei­set kuu­si vuot­ta. 

Näis­sä tie­lii­ken­teen on­net­to­muuk­sis­sa on ol­lut mu­ka­na val­ko­hän­tä­peu­ro­ja, met­sä­kau­rii­ta, hir­viä, met­sä­peu­ro­ja, vil­li­si­ko­ja ja kuu­si­peu­ro­ja. Pir­kan­maa nou­see riis­ta­e­läi­non­net­to­muuk­sien mää­räs­sä nel­jän­nek­si Var­si­nais-Suo­men, Uu­si­maan ja Sa­ta­kun­nan jäl­keen.

Hir­vie­läin­ko­la­rin riski kasvaa syksyllä

Hir­vie­läin­va­hin­got ajoit­tu­vat eri­tyi­ses­ti lo­ka­kuun ja jou­lu­kuun vä­lil­le. Vaa­ral­li­sin­ta ai­kaa riis­ta­on­net­to­muuk­sien osal­ta on mar­ras­kuu, jol­loin sat­tuu noin kuu­de­so­sa kai­kis­ta ta­pauk­sis­ta. Tä­hän vai­kut­taa esi­mer­kik­si se, et­tä syk­syl­lä eläi­met ak­ti­voi­tu­vat kii­man ja tal­vi­lai­tu­mil­le siir­ty­mi­sen ta­kia, mut­ta sa­maan ai­kaan myös met­säs­tä­jät aja­vat nii­tä liik­keel­le. Syk­syl­lä ajo­ke­li heik­ke­nee, ja ko­la­rei­den ris­ki kas­vaa pi­mey­den, sa­tei­den ja liuk­kau­den ta­kia. Myös tou­ko-ke­sä­kuus­sa on ny­ky­ään run­saas­ti va­hin­ko­ja.

– Va­hin­ko­ja ta­pah­tuu kai­kil­la tie­o­suuk­sil­la, myös moot­to­ri­teil­lä riis­ta-ai­dois­ta huo­li­mat­ta. Suu­rim­mas­sa osas­sa va­hin­ko­ta­paus­ten ku­vauk­sis­ta il­me­nee, et­tä kul­jet­ta­jal­la ei ole mi­tään mah­dol­li­suut­ta re­a­goi­da. Ikä­vä kyl­lä va­hin­gois­sa ei väl­ty­tä myös­kään hen­ki­lö­va­hin­goil­ta. Tur­va­vyön käyt­tö on ai­van vält­tä­mä­tön­tä, vaik­ka oli­si­kin var­ma omas­ta ajo­tai­dos­ta, ker­too Lä­hi­Ta­pi­o­la Pir­kan­maan kor­vaus­joh­ta­ja Ant­ti Määt­tä­nen.

Riis­ta­on­net­to­muuk­sien mää­rä las­ki Ruo­ve­del­lä hiu­kan edel­li­siin vuo­siin ver­rat­tu­na.  

Ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa ko­ros­tuu peu­ra- ja kau­ris­ko­la­rei­den ris­ki. Pir­kan­maal­la on yleis­ty­nyt eri­tyi­ses­ti met­sä­kau­ri­son­net­to­muuk­sien mää­rä. Suu­ri ko­la­ri­ris­ki on tyy­pil­li­ses­ti siel­lä, mis­sä on pal­jon lii­ken­net­tä ja eläi­miä, ku­ten Tam­pe­reen ke­hä­tiel­lä ja sen liit­ty­mis­sä sekä Tu­run, Po­rin ja Lah­den val­ta­teil­lä.

Suu­rim­mat va­hin­got liit­ty­vät tiel­tä ulos ajau­tu­mi­seen hir­vie­läin­ko­la­rin yh­tey­des­sä. Va­hin­goil­le on yh­teis­tä huo­no ajo­ke­li tai pi­meys.

– Kas­ko­va­kuu­tuk­sis­ta kor­vaam­me asi­ak­kail­lem­me vuo­sit­tain sa­to­ja hir­vie­läin­ko­la­reis­ta ai­heu­tu­nei­ta va­hin­ko­ja. Kor­vaus­mää­rät ovat kym­me­nes­sä vuo­des­sa kas­va­neet lä­hes 40 pro­sent­tia ja kor­vaus­sum­ma me­nee meil­lä vuo­sit­tain yli mil­joo­nan eu­ron. Si­ten koko Pir­kan­maal­la hir­vie­läi­mis­tä ai­heu­tu­nei­ta va­hin­ko­ja mak­se­taan 3–4 mil­joo­nan edes­tä vuo­sit­tain, ar­ve­lee Määt­tä­nen. 

Mi­kä­li hir­vie­läin me­neh­tyy on­net­to­muus­pai­kal­le ja jää ajo­kais­toil­le, ei­kä sitä pys­ty­tä siir­tä­mään, ei pai­kal­ta pidä pois­tua, vaan on vel­vol­li­suus va­roit­taa muu­ta lii­ken­net­tä.

Usein peu­rat liik­ku­vat pie­nis­sä lau­mois­sa ja en­sim­mäi­sen pe­räs­sä tu­lee usein muu­ta­ma li­sää. Eläi­met louk­kaan­tu­vat usein va­ka­vas­ti ja ne jou­du­taan lo­pet­ta­maan. Jot­ta louk­kaan­tu­neen eläi­men kär­si­mys on mah­dol­li­sim­man vä­häis­tä, on asi­as­ta il­moi­tet­ta­va hä­tä­kes­kuk­seen ja va­hin­ko­paik­ka mer­kit­tä­vä tai muu­toin il­moi­tet­ta­va tar­koin, jot­ta riis­tan­hoi­ta­jil­la on hy­vät mah­dol­li­suu­det löy­tää louk­kaan­tu­nut eläin.

– Va­hin­gois­ta il­me­nee, et­tä kuol­lei­ta peu­ro­ja tai kau­rii­ta on ol­lut myös ajo­kais­toil­la edel­li­sis­tä va­hin­gois­ta. Tämä on eri­tyi­sen tuo­mit­ta­vaa, sil­lä se vaa­ran­taa va­ka­vas­ti mui­den tiel­lä­liik­ku­jien tur­val­li­suu­den. Mi­kä­li hir­vie­läin me­neh­tyy on­net­to­muus­pai­kal­le ja jää ajo­kais­toil­le, ei­kä sitä pys­ty­tä siir­tä­mään, ei pai­kal­ta pidä pois­tua, vaan on vel­vol­li­suus va­roit­taa muu­ta lii­ken­net­tä, neu­voo Määt­tä­nen.

Sastamala ja Tampere kola­ri­alt­tiita kuntia

Ti­las­to­kes­kuk­sen Riis­ta­on­net­to­muus­ra­port­ti avaa val­ko­hän­tä­peu­ro­jen, met­sä­kau­rii­den, hir­vien, met­sä­peu­ro­jen, vil­li­si­ko­jen ja kuu­si­peu­ro­jen kans­sa sat­tu­nei­den ko­la­rei­den mää­rää. Ra­por­tin mu­kaan Pir­kan­maan kun­nis­sa ta­pah­tui vii­me vuon­na kaik­ki­aan 629 met­sä­kau­ris-, 643 val­ko­hän­tä­peu­ra- ja 113 hir­vi­on­net­to­muut­ta. Hir­vi­ko­la­rei­den mää­rä on ol­lut Suo­mes­sa vii­me vuo­si­na las­kus­sa, myös Pir­kan­maal­la vii­mei­set vii­si vuot­ta, mut­ta vii­me vuon­na Pir­kan­maal­la sat­tui pa­ri­sen­kym­men­tä hir­vi­ko­la­ria enem­män kuin edel­lis­vuon­na. Met­sä­kau­ri­son­net­to­muuk­sien mää­rä on Pir­kan­maal­la kas­va­nut joka vuo­si tar­kas­te­lu­vuo­des­ta 2017 läh­tien, mut­ta vii­me vuon­na mää­rä pu­to­si lä­hes 100 ko­la­ril­la. Sa­maan ai­kaan val­ko­hän­tä­peu­ra­on­net­to­muuk­sien mää­rä on pu­don­nut joka vuo­si, mut­ta vii­me vuon­na mää­rä kas­voi noin 50 ko­la­ril­la.

Jos Suo­men kun­nat lait­taa jär­jes­tyk­seen niis­sä sat­tu­nei­den hir­vie­läin­ko­la­rei­den mää­rän mu­kaan, Sas­ta­ma­la on nel­jän­nel­lä si­jal­la 260 on­net­to­muu­del­la. Edel­lä ovat Salo, Raa­se­po­ri, Pori ja Hä­meen­lin­na. Eni­ten Sas­ta­ma­las­sa sat­tuu val­ko­hän­tä­peu­ra­ko­la­rei­ta. Met­sä­kau­ri­son­net­to­muuk­sien mää­räs­sä Tam­pe­re on kii­lan­nut Sas­ta­ma­lan ohi 117 on­net­to­muu­del­la. Sas­ta­ma­la oli kym­me­nen­nel­lä si­jal­la 94 met­sä­kau­ri­son­net­to­muu­del­la.

– Tien var­sil­ta löy­tyy myös peu­rois­ta ja kau­riis­ta va­roit­ta­via lii­ken­ne­merk­ke­jä. Suo­sit­te­len suh­tau­tu­maan nii­hin va­ka­vuu­del­la, sil­lä vaik­ka tör­mäys ison hir­ven kans­sa to­den­nä­köi­sem­min joh­taa louk­kaan­tu­mi­siin, myös peu­ra- tai kau­ris­ko­la­reis­sa tu­lee vuo­sit­tain kym­me­niä hen­ki­lö­va­hin­ko­ja. Eläin­ko­la­rei­hin voi ko­et­taa va­rau­tua tark­kai­le­mal­la tien­pien­ta­rei­ta ja alen­ta­mal­la ajo­no­peut­ta, sa­noo Määt­tä­nen.

Link­ki hir­vie­läi­non­net­to­muuk­siin kar­tal­la, Ruo­ve­si

Läh­teet: Ti­las­to­kes­kuk­sen Riis­ta­on­net­to­muus­ra­port­ti. Riis­ta­on­net­to­muu­det-ti­las­to on tuo­tet­tu nou­ta­mal­la Suur­riis­ta­vir­ka-apu (SRVA) toi­min­nan tu­lok­se­na syn­ty­nyt riis­ta­on­net­to­muu­sai­neis­to Riis­ta­kes­kuk­sen ra­ja­pin­nas­ta ja suo­dat­ta­mal­la sii­tä tie­lii­ken­tees­sä ta­pah­tu­neet on­net­to­muu­det. Tä­män jäl­keen se on yh­dis­tet­ty Väy­lä­vi­ras­ton yl­lä­pi­tä­mään tie­vii­va-ai­neis­toon.

Liikenneturvallisuus kehittyi viime vuonna myönteiseen suuntaan.

Liikenneturva

Vaara-alueella varoi­tuk­sia aiheesta

Tien­var­sil­la nä­kyy ny­kyi­sin hir­vi-, poro- ja kau­ri­se­läin­va­roi­tus­merk­ke­jä. Vii­mei­se­nä mai­nit­tu va­roit­taa tie­o­suu­del­la mah­dol­li­ses­ti liik­ku­vis­ta peu­rois­ta ja kau­riis­ta. Kau­ri­se­läin­merk­ki otet­tiin käyt­töön ke­säl­lä 2020 osa­na uut­ta tie­lii­ken­ne­la­kia.

Va­roi­tus­merk­ki aloit­taa vaa­ra-alu­een. Mer­kis­tä eteen­päin vaa­ra-alue voi jat­kua usei­ta ki­lo­met­re­jä. Koko sen ajan kan­nat­taa ajaa va­ro­vai­ses­ti ja tark­kail­la tien­pien­ta­rei­ta.

–  Au­toi­li­joi­den on syy­tä ol­la nyt eri­tyi­sen valp­paa­na, sil­lä hir­viä liik­kuu täl­lä het­kel­lä run­saas­ti. Tei­den var­rel­la ole­vat hir­vi­va­roi­tus­mer­kit osoit­ta­vat pai­kat, jois­sa ris­ki koh­da­ta hir­vi on suu­rin, mut­ta on hyvä muis­taa, et­tä eläi­miä liik­kuu muil­la­kin tie­o­suuk­sil­la. Myös alu­eil­la, jois­sa riis­ta-ai­ta al­kaa tai lop­puu, on eri­tyi­sen tär­ke­ää so­peut­taa no­peus ja ol­la val­mis py­säh­ty­mään no­pe­as­ti, muis­tut­taa yk­si­kön­pääl­lik­kö Ee­ro Sau­ra­mä­ki Fint­raf­fi­cin tie­lii­ken­ne­kes­kuk­ses­ta.

Tien­pi­tä­jä aset­taa hir­vie­läin­va­roi­tus­merk­ke­jä sel­lai­siin tien­koh­tiin ja tie­o­suuk­sil­le, jois­sa ar­vi­oi­daan ole­van ko­ros­tu­nut on­net­to­muus­ris­ki. Ar­vio voi pe­rus­tua esi­mer­kik­si ai­em­pien vuo­sien ko­la­ri­ti­las­toi­hin tai eläin­kan­nan ko­koon alu­eel­la. Ylei­siä ris­ki­paik­ko­ja ovat esi­mer­kik­si riis­ta-ai­to­jen päät ja auk­ko­koh­dat sekä met­sän reu­nat.

Muis­ta, et­tei eläin ei lue merk­ke­jä. Hir­vie­läi­met voi­vat liik­kua muu­al­la­kin kuin va­roi­tu­sa­lu­eil­la. Jos­kus hir­vi voi esi­mer­kik­si hy­pä­tä riis­ta-ai­dan yli tai peu­ra pu­jah­taa ai­dan rei­äs­tä.

Eläi­non­net­to­muuk­sis­sa tul­lei­ta hen­ki­lö­va­hin­ko­ja kor­va­taan la­ki­sää­tei­ses­tä lii­ken­ne­va­kuu­tuk­ses­ta ja omal­le ajo­neu­vol­le ai­heu­tu­nei­ta va­hin­ko­ja va­paa­eh­toi­ses­ta kas­ko­va­kuu­tuk­ses­ta.

Läh­de: Tie­lii­ken­ne­la­ki, Uu­den­maan ELY-kes­kus, Lä­hi­Ta­pi­o­la