- Meillä on vähän korruptiota ja me luotamme toisiimme. Ja onhan meillä sauna, joka tuottaa niitä onnen pipanoita, sanoo Markku Ojanen.
Jyrki Liikka
Onnellisuus ei ole yksiselitteinen asia – onnellisuusprofessori Ojanen antaa käytännön vinkkejä
Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen tietää, että onnellisuutta voi tutkia kysymällä: oletko onnellinen? Ojanen on omissa tutkimuksissaan liittänyt kysymykseen mittarin, jonka skaala on nollasta sataan. Jos vastaa 100, silloin ihminen on onnensa kukkuloilla, jos nolla, silloin ollaan pohjamudissa, onnettomista onnettomin. Vastaamalla 50, voi näytelmähenkilö Hamletin tapaan pohtia, ollako vai eikö olla.
Onnellisuusprofessoriksikin kutsuttu Ojanen muistuttaa filosofi Aristoteleen käsitteestä eudaimonia, jonka mukaan hyvä henki ohjaa ihmistä.
– Käsite on laaja ja käyttökelpoinen, siihen sisältyvät hyvä luonto, ystävät, lapset, rahakin. Sanan voi suomentaa kukoistamiseksi.
Ojala siteeraa Vuorisaarnaa, josta siitäkin onnellisuuden ainekset ovat löydettävissä.
Silloin voi olla kiitollinen siitä, mitä nyt on.
Tutkijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että ihmisen onnellisuuteen vaikuttavat geneettiset tekijät, elinolosuhteet ja ympäristötekijät sekä vapaa tahto. Onnellisuuden yhtälön kolme muuta palasta ovat Ojasen mukaan usko, toivo ja rakkaus.
– Kun toivo lisääntyy, onnellisuuden aste kohoaa. Yhtälöön on syytä laskea mukaan myös yhteistyön muiden kanssa sekä sattuman, jota jotkut kutsuvat johdatukseksi.
Onnellisuus ei ole yksiselitteinen asia. Lukuisat onnellisuusoppaat kertovat yhtä sun toista. Pakinoitsija Aapelin mukaan onnellisuus vaihtelee onnen pipanoista pötköonneen. Ojanen siteerasi luennollaan useita muitakin tekstejä, joista Katri Valan runo vuodelta 1924 sisälsi erinomaisen määritelmän onnellisuudesta. Runon nimi on Onnellinen hetki.
– Runo sisältää ajatuksen, jonka mukaan onnellisuus on tila, jossa ei tarvitse haikailla menneisyyteen tai tulevaisuuteen. Silloin voi olla kiitollinen siitä, mitä nyt on.
- Hyvin toimeentulevien, kuten minun, veroja voisi hyvin nostaa. Köyhyys alentaa onnellisuutta, toteaa Ojanen.
Jyrki Liikka
Suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa, siitäkin huolimatta, että kadulla harvoin vastaantulijalle hymyillään. Ojasen johtopäätös on, että meillä on hyvinvointivaltio, joka on turvallinen.
– Meillä on vähän korruptiota ja me luotamme toisiimme. Ja onhan meillä sauna, joka tuottaa niitä onnen pipanoita.
Hän nostaa myös kansalaisten itseluottamuksen yhdeksi avaintekijäksi.
Ojanen tunnustaa maailmanparantajan roolinsa, hän vetoaa yhteisvastuuseen.
– Hyvin toimeentulevien, kuten minun, veroja voisi hyvin nostaa. Köyhyys alentaa onnellisuutta, hän toteaa.
Nämä yksinkertaiset ohjeet jokainen voi laittaa kiertoon.
Ojanen lupasi luentonsa aluksi ohjeita onnellisuuteen. Lista lienee monelle tuttu: myönteinen huomaaminen, hymyily (ei se niin vaikeaa ole), lempeä huumori (ei ilkeä), kuuntelu ja lämmin kosketus.
– Hyvää täytyy tehdä suhteessa enemmän, jotta paha saadaan voitettua, hän muistuttaa.
Listaan on lisättävä vielä avun antaminen ja sen saaminen, kiitoksen sanat sekä anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen. Nämä yksinkertaiset ohjeet jokainen voi laittaa kiertoon.
Vielä lyhyt tarina. Kun fyysikko Albert Einsteinilta kysyttiin, mikä on 50 vuotta kestäneen onnellisen avioliittonne salaisuus, hän vastasi:
– Kun menimme naimisiin, sovimme yhdessä, että minä hoidan suuret asiat, vaimoni pienet asiat. Tähän mennessä eteen ei ole tullut yhtään suurta asiaa.
Monipolvista luentoa Ruoveden seurakuntakeskus Aatokseen kerääntyi viime sunnuntai-iltana kuuntelemaan vajaa 40 henkilöä.


