Juha Ron­tu on teh­nyt kaup­paa au­tois­ta ja muis­ta ajo­neu­vois­ta lä­hes koko ikän­sä. Vii­mei­set vuo­det he­vo­sau­to­kaup­pa on toi­mi­nut Ve­laa­tas­ta kä­sin. Per­hey­ri­tyk­ses­sä ovat mu­ka­na myös vai­mo Sari ja ty­tär Heli.

– Tämä on ihan ti­mant­ti paik­ka. Mei­dän asi­ak­kai­ta käy pai­kan pääl­lä oi­ke­as­taan vain sil­loin, kun kaup­pa on jo so­vit­tu, ker­too Juha.

He­vo­set­kin ovat ol­leet osa hä­nen elä­mään­sä ai­na. Ron­tu ker­too ole­van­sa he­vos­su­kua jo nel­jän­nes­sä pol­ves­sa.

Juha on syn­tyi­sin lä­hei­ses­tä ky­läs­tä Ukaas­ta. Isän ko­to­na Ukaas­sa teh­tiin pel­to­töi­tä he­vo­sil­la, kas­va­tet­tiin ja kil­pail­tiin ra­vi­he­vo­sil­la.

– Ju­han isoi­säl­lä on ol­lut Kar­ja­las­sa ra­vi­kär­ryt ja ra­vi­he­vo­sia, taus­toit­taa Sari su­ku­pol­vien ket­jua.

Ve­laat­ta oli Ron­tu­jen tän­ne kol­me vuot­ta sit­ten muu­tet­ta­es­sa ihan uu­si maa­il­ma. Sari sa­noo, et­tä jopa luon­to on ihan eri­lai­nen kuin Ukaas­sa muu­ta­man kym­me­nen ki­lo­met­rin pääs­sä.

– Tääl­lä on kuin La­pis­sa, hiek­kai­sia män­ty­kan­kai­ta.

Tar­vit­tiin ti­laa ih­mi­sil­le, au­toil­le ja he­vo­sil­le.

Rat­kai­se­vaa ky­läs­sä viih­ty­mi­sel­le ja ar­jen su­ju­vuu­del­le on ol­lut naa­pu­rei­den suh­tau­tu­mi­nen he­vo­siin. Omal­la ti­lal­la on 900 met­rin mit­tai­nen tree­ni­ra­ta, mut­ta he­vo­sil­la kul­je­taan myös ky­lä­tei­tä, naa­pu­rei­den pi­ho­jen kaut­ta lu­van kans­sa.

– Etu­kä­teen ai­ka nöy­räs­ti kä­vin ky­sy­mäs­sä, et­tä min­kä­lai­sia tun­tei­ta he­rät­tää, jos men­nään he­vo­sil­la täs­tä pi­han läpi. Kaik­ki sa­noi­vat heti, et­tä an­na men­nä vaan, sa­noo Juha.

He­vo­set ovat tääl­lä luon­te­va osa ym­pä­ris­töä ei­kä häi­ri­ö­te­ki­jä.

He­vo­sys­tä­väl­li­sen il­ma­pii­rin vah­vis­taa myös Heli:

– On iha­naa, kun lap­sen­lap­sia tuo­daan tien vie­reen kat­so­maan, kun he­vo­nen me­nee ohi. Ei kaik­ki­al­la ole sel­lais­ta.

Juha, Sari ja Heli Rontu sanovat, että hevoset ovat Velaatassa luonteva osa ympäristöä.

Sirkku Somero

Yri­tyk­sen asi­a­kas­kun­ta on val­ta­kun­nal­li­nen, kau­pat hoi­de­taan pää­a­si­as­sa pu­he­li­mes­sa ja ver­kos­sa. Sik­si ei ole vä­liä ol­laan­ko kau­pun­gis­sa vai maa­seu­dul­la.

So­pi­vaa paik­kaa ko­din ja yri­tyk­sen yh­dis­tä­mi­sel­le ei Pir­kan­maal­ta kii­vaas­ta et­sin­näs­tä huo­li­mat­ta tah­to­nut löy­tyä. Tar­vit­tiin ti­laa ih­mi­sil­le, au­toil­le ja he­vo­sil­le.

Ai­kai­sem­min yri­tyk­sen ti­lat oli­vat Ylö­jär­vel­lä. Nyt, kun kaik­ki on yh­des­sä pai­kas­sa, ar­ki ja asi­a­kas­pal­ve­lu on su­ju­vam­paa.

– Asi­a­kas voi soit­taa il­lal­la kah­dek­san ai­kaan ja ky­syä, on­ko au­tos­sa joku tiet­ty va­rus­te. Tääl­lä mä kä­ve­len suo­raan au­ton vie­reen ja kat­son, ei tar­vit­se odot­taa seu­raa­vaa päi­vää, ku­vaa Juha.

He­vo­sau­to­jen kaup­pa ero­aa hen­ki­lö­au­tois­ta. Tuot­teet ovat har­vi­nai­sia ja kal­lii­ta, sik­si os­to­pää­tök­set ovat har­kit­tu­ja. Uu­det he­vo­sau­tot mak­sa­vat noin 100 000 eu­roa, käy­te­tyt kes­ki­mää­rin 40 000–50 000 eu­roa.

– Ky­sees­sä on mo­nil­le asun­non jäl­keen yk­si elä­män suu­rim­mis­ta han­kin­nois­ta.

Ra­vi­puo­lel­la os­ta­jat tie­tä­vät yleen­sä tark­kaan, mitä tar­vit­se­vat. Rat­su­puo­lel­la moni siir­tyy trai­le­ris­ta he­vo­sau­toon en­sim­mäis­tä ker­taa, sil­loin neu­von­nan mer­ki­tys ko­ros­tuu.

Ajo­pe­lit edus­taa Suo­mes­sa kah­ta kan­sain­vä­lis­tä he­vo­sau­to­merk­kiä.

Mark­ki­na on pie­ni, ja asi­a­kas­suh­teet ra­ken­tu­vat mo­nes­ti har­ras­tuk­sen kaut­ta. Ol­laan tut­tu­ja jo en­nes­tään.

– Mo­net asi­ak­kaat me jo tun­ne­taan – ja tun­ne­taan nii­den he­vo­set­kin, sa­noo Sari.

Juha Ron­tu ku­vaa he­vo­sau­to­kaup­paa lep­poi­sam­mak­si kuin hen­ki­lö­au­to­jen myy­mis­tä.

– Pu­hu­taan sa­maa kiel­tä, asi­ak­kaat on tosi ki­vo­ja. Mut­ta il­man naa­pu­rien myö­tä­mie­li­syyt­tä täs­tä ei tu­li­si mi­tään.

Jut­tu on jul­kais­tu en­sim­mäi­sen ker­ran Teis­ko-Ai­to­lah­ti-leh­des­sä 20.5.
Leh­den jul­kai­si­ja on Ruo­ve­den Sa­no­ma­leh­ti Oy.