Alexandra Harmanoválle vierailu Suomessa on tuonut uusia ideoita siitä, miten kirjakauppa voi olla laajemminkin taiteiden keskus.
Sirkku Somero
Pienen kirjakaupan suuret unelmat – Nuoruudenihastus houkutti Alexandran Ruovedelle
Opiskelijat käyvät kansainvälisessä vaihdossa, mutta yllättäen myös kirjakauppiailla on siihen mahdollisuus. Vinhan vieraana oli neljän päivän ajan slovakialainen kirjakauppias Alexandra "Saška" Harvanová. Humennén kaupungissa Na Korze -nimistä kirjakauppaa ja vaihtoehtoista kulttuuritoimintaa pyörittävä Harvanová haluaa nuorten pysyvän hänelle rakkaassa kaupungissa – ja tietysti lukevan.
Alexandra opiskeli alun perin journalistiksi, mutta politiikasta tai raskaista ajankohtaisista aiheista kirjoittaminen ei innostanut.
– Halusin ennemmin paeta "toiseen todellisuuteen", tehdä jotain luovempaa, kirjallisuuteen liittyvää, hän kertoo.
Harvanová työskenteli Košicen kaupungissa Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeessa vuonna 2013, sen jälkeen suuren kirjakauppaketjun myymäläpäällikkönä kahden vuoden ajan.
Muutto äitiysloman aikana takaisin pieneen, syrjäiseen Humennén kaupunkiin sytytti unelman omasta kirjakaupasta.
– Kotikaupungissani haluan asua, mutta se on maan itäisellä laidalla, kaukana Slovakian kulttuurikeskuksista. Koska rakastan taidetta ja kulttuuria, halusin tuoda sitä kaikille, tehdä Humennésta paremman paikan.
Alexandra Harmanován kirjakaupan ikkuna palvelee lukupaikkana kesäisissä kirjatapahtumissa.
Alexandra Harmanová
Harvanovan oma kirjakauppaprojekti Slovakiassa vertautuu sikäli Vinhan tarinaan, että kirjakauppa oli ollut olemassa jo pitkään, mutta uusi omistaja toi uusia tuulia. Alexandra keskittyy omassa työssään kirjoihin ja lukemiseen, siksi Vinhan monitaiteinen ja yhteisöllinen toiminta teki vaikutuksen. Vinhalla on kirjojen lisäksi oma kirjafestivaali, residenssi ja galleria.
– On inspiroivaa löytää uusia mahdollisuuksia, miettiä myös muiden taiteiden yhdistämistä kirjakauppaan ja kehittää tapoja palvella yhteisöä.
Myös Ruoveden kirjastossa vierailu ja etenkin kirjastoauto innosti.
– Kiertävä kirjastoauto olisi hyvä palvelu pieniin kyliin meilläkin.
Lasten ja nuorten lukuinnon edistäminen on lähellä Alexandran sydäntä.
Sirkku Somero
Alexandralla on raikkaita ajatuksia. Hänen kirjakauppansa perustama lasten kirjastipendi on lukemaan kannustava projekti. Siinä 10 lasta saa vuoden ajan joka kuukausi kirjan, josta tekee arvion.
– Huomaa, miten vuoden aikana lukeminen ja lapsen kyky kertoa siitä kehittyvät.
Koronapandemian aikana Harvanova halusi yhteyden ihmisiin, vaikka tapaamisia ei sallittu. Hän piilotti kirjoja kaupungille, otti kuvan someen vihjeeksi paikasta ja ihmiset etsivät ne.
– Tämä piti yhteyden kirjakauppaan elossa ja aktivoi ihmisiä. Kirjojen avulla olimme yhteydessä, vaikka emme koskaan tavanneet, kertoo Alexandra.
Alexandra on halunnut kirjakaupastaan elävän kulttuurikeskuksen.
Alexandra Harmanová
Lukeminen on Alexandran intohimo, mutta se syttyi vasta aikuisiällä.
Serkun suosittama Taru sormusten herrasta herätti lukemisen ilon teini-iässä. Sitä ennen hän oli vuosia lukematta mitään, sillä ilo tukahtui alakoulussa, jossa piti lukea pakollista, lapsen mieltä järkyttävää kirjaa perheestä, joka joutui myymään lapsensa.
– En halunnut lukea sellaista, se oli traumaattista.
Alexandra sanookin, että lukemisen pitää olla jokaiselle sellaista, johon on valmis. Esimerkiksi hän ottaa Umberto Econ kirjan Ruusun nimi. Kirja piti lukea yläkoulussa, mutta se jäi silloin kesken.
– En ollut valmis siihen. Mutta 15 vuotta myöhemmin luettuna se teki valtavan vaikutuksen, kirja avautui aivan uudella tavalla.
Siispä tärkeintä on lukea sitä, mikä juuri nyt kiinnostaa ja toimii. Fiktiota Alexandra lukee eniten nykyäänkin, mutta ei juuri tietokirjallisuutta, paitsi journalistisia reportaasikirjoja.
Vinhan kirjakaupassa Alexandra tarttui heti ensimmäisenä päivänä toimeen: nuortenkirjojen hyllyn uudelleenjärjestelyssä näkyy hänen kädenjälkensä.
Sirkku Somero
Kirjakauppavaihto järjestyy Euroopan kirjakauppojen liiton kautta. Vaihtoon pääsee hakemuksesta. Alexandra kertoo, että hänen kohdallaan vasta kolmas hakemus tärppäsi. Suomeen hän halusi tulla, koska on ollut aina kiinnostunut Pohjoismaista ja Suomen luonnosta, erityisesti järvimaisemista.
Sitten hän ehkä hieman punastuu.
– Niin, ja nuorena oli tosi ihastunut Mika Häkkiseen!


