Pirkanmaan hyvinvointialueen maanantaina kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään yt-neuvottelujen säästötavoitteen laskemista 12 miljoonaan euroon 20 miljoonasta eurosta.
Pirhan menokasvu taittunut, mutta epävarmuustekijöitä riittää – Yt-menettely tähtää pomojen määrän karsimiseen
Pirhan alkuvuoden alijäämä on 12 miljoonaa euroa, ilmenee hyvinvointialueen osavuosikatsauksesta. Kuluvan vuoden alijäämän ennustetaan painuvan 69,4 miljoonaan euroon. Luvut annetaan tiedoksi aluehallitukselle maanantaina.
Talouspalvelujohtaja Mikko Hannola kertoo, että kuluvan vuoden ensimmäinen puolikas on toteutunut suunnitellusti. Kahden miljoonan kuukausittaista alijäämää hän kuvailee kohtuulliseksi.
– Loppuvuodelle on tulossa enemmän kuluja, esimerkiksi palkankorotuksia ja muita eriä. Taloudellisesti loppuvuosi on haastavampi ja se pitää sisällään tiettyjä riskejä. Toimintakulujen kasvu on kuitenkin saatu hyvin taitettua, Hannola analysoi.
Viime vuoden lukuihin verrattuna Pirhan alijäämä on pienentynyt. Viime vuoden ensimmäinen puolikas näytti 46,1 miljoonan euron alijäämää ja koko vuoden 2023 alijäämä oli 136,5 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola toteaa, että menokehitys on ollut tänä vuonna aiempaa vakaampaa, mutta loppuvuoden ennustaminen on vaikeaa.
– Sopeuttamista tarvitaan edelleen.
Positiivisia merkkejä ja murheita
Erhola nostaa esiin Pirhan tekemät uudistukset, joiden hän katsoo hillinneen alijäämää.
– Välttämättömät poliittiset päätökset on nyt tehty. Päätöksenteko on ollut vaikeaa, mutta vahvaa.
Positiiviseksi seikaksi Erhola mainitsee myös sen, että tietyillä aloilla työvoiman saatavuus on parantunut.
– Sairaanhoitajan vakituisia paikkoja haetaan enemmän kuin aiemmin. Mutta esimerkiksi lähihoitajista ja sosiaalityöntekijöistä on pulaa.
Tämän vuoksi Pirha ei ole voinut vähentää vuokratyövoiman käyttöä niin paljon kuin olisi halunnut. Vuokratyön kustannukset ovat olleet tämän vuoden alkupuolikkaalla seitsemän miljoonaa euroa tavoiteltua korkeammat. Vuoteen 2023 verrattuna vuokratyövoiman menot ovat kuitenkin vähentyneet kolmella miljoonalla eurolla.
Hoitotakuun tilanne ”ihan hyvä”
Hoidon saatavuus pysyi Pirhassa ennallaan. 86 prosenttia potilaista pääsi hoitotakuun mukaisesti perusterveydenhuollon palveluihin alle 14 vuorokaudessa. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu on neljä kuukautta. Tähän Pirhassa pääsi 84 prosenttia potilaista.
– Hoitotakuun tilanne on ihan hyvä. Voimme silti myös epäonnistua yksittäisten asiakkaiden kohdalla. Valitettavasti niitäkin tapauksia on, mutta iso kuva on hyvä, Erhola toteaa.
Alle 180 vuorokaudessa erikoissairaanhoitoon pääsi 95 prosenttia kaikista erikoisalojen potilaista. Poikkeuksen teki lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, jotka kärsivät edelleen sekä pitkistä jonoista että työvoimapulasta.
– Siellä hoitoon pääsy laski viime vuodesta, sanoo konsernipalvelujohtaja Juhani Sand.
Lisäksi haasteita on mielenterveys- ja päihdepalveluissa, joissa Pirha peri kunnilta pitkät hoitojonot.
Yt-menettely etenee
Aluehallitus päätti kesäkuussa koko henkilöstöä kattavista yt-neuvotteluista. Niiden tavoitteena on löytää enintään 20 miljoonan euron säästöt tälle vuodelle. Menettelyn myötä Pirhassa tavoitellaan enintään 80 henkilötyövuoden vähennystä. Vähennykset painottuvat johtotehtäviin.
Sand kertoo, että maanantaina kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään säästötavoitteen laskemista 12 miljoonaan euroon. Erholan mukaan henkilöstön vähennystarve pysyy ennallaan säästötavoitteen laskusta huolimatta.
– Seitsemän miljoonan säästö on jaettu eri tehtäväalueille. Ne etsivät muitakin keinoja kuin henkilöstövähennyksiä.
Henkilöstövähennyksissä tullaan etsimään korvaavan työn mahdollisuuksia, mutta myös irtisanomisia pidetään todennäköisinä.