Na­ru­los­si Pu­ka­lan­jo­en yli odot­taa ret­kei­li­jöi­tä. Eko­kump­pa­nien ym­pä­ris­tön­hoi­ta­jat sai­vat Pir­kan­maan tiet­tä­väs­ti en­sim­mäi­sen na­ru­los­sin val­miik­si mar­ras­kuun puo­li­vä­lis­sä.

Eko­kump­pa­nien ret­kei­ly­pal­ve­lu­pääl­li­kön Pet­ri Mä­ke­län mu­kaan aja­tuk­se­na on, et­tä ret­kei­li­jät pää­se­vät ylit­tä­mään joen kui­vin ja­loin, mut­ta sa­ma­nai­kai­ses­ti myös me­lon­ta ja muu ve­nei­ly on­nis­tuu jo­kea pit­kin.

Pu­ka­las­ta Han­ka­jär­veen ja edel­leen Nä­si­jär­ven Paar­lah­teen vir­taa­va Pu­ka­lan­jo­ki on los­sin koh­dal­la yh­dek­sän met­riä le­veä ja mel­ko ma­ta­la.

– Juu­ri los­sin koh­dal­la on pie­ni vir­taus koko ajan. Sitä me toi­vom­me, et­tä se py­syy su­la­na mah­dol­li­sim­man pit­kään ym­pä­ri vuo­den, Mä­ke­lä sa­noo.

Ret­kei­ly­pal­ve­lu­pääl­lik­kö toi­voo, et­tä jos joki kui­ten­kin jää­tyy ki­reil­lä pak­ka­sil­la – ku­ten to­den­nä­köi­ses­ti käy­kin – jääs­tä tu­lee kau­em­pa­na jo­es­ta niin pak­su, et­tä sitä pit­kin pää­see tar­vit­ta­es­sa jär­ven yli.

Mo­lem­mil­la ran­noil­la on pie­ni lai­tu­ri, joi­den vä­lis­sä los­si kul­kee it­se köy­des­tä ve­tä­mäl­lä.

Eko­kump­pa­nit on par­hail­laan laa­ti­mas­sa oh­jei­ta käyt­tä­jil­le.

– Var­maan tär­kein­tä on, et­tei revi ei­kä riuh­do köy­des­tä. Käy­tän­nös­sä hy­vin ke­vy­es­ti kä­sil­lä ve­de­tään köy­des­tä, joka on sei­so­ma­kor­keu­del­la. Köy­si me­nee eri­lais­ten ris­so­jen kaut­ta ve­teen ja ve­tää los­sia eteen­päin.

Mä­ke­län mu­kaan vas­taa­va tek­niik­ka ei ole ai­na toi­mi­nut moit­teet­ta esi­mer­kik­si kan­sal­lis­puis­tois­sa. Eko­kump­pa­nien ym­pä­ris­tön­hoi­ta­jat ovat­kin ke­hi­tel­leet Vii­ta­poh­jas­sa uu­den­lais­ta tek­niik­kaa, ku­ten ran­tau­tu­mis­mag­neet­te­ja.

– Eli sil­loin kun tu­lee vas­ta­lai­tu­riin, mag­nee­tit nap­saut­ta­vat lau­tan kiin­ni sii­hen nä­tis­ti. Eri­lai­sia in­no­vaa­ti­oi­ta on tes­tat­tu, kat­so­taan mi­ten toi­mii, Mä­ke­lä to­te­aa.

Los­si ja lai­tu­rit ra­ken­net­tiin kyl­läs­te­tys­tä puus­ta, jot­ta se säi­lyy mah­dol­li­sim­man pit­kään jou­tu­es­saan jat­ku­vas­ti ve­den kans­sa kos­ke­tuk­siin.

Narulossia käytetään käsivoimin.

Mika Kuronen

Pai­kal­le pa­ti­koi­vil­le suo­si­tel­laan jät­tä­mään au­to Vii­ta­poh­jan­rai­tin var­rel­le Pe­rä­jär­ven ran­taan. Sin­ne on tu­los­sa au­to­park­ki muu­ta­mal­le ajo­neu­vol­le, mut­ta to­den­nä­köi­ses­ti vas­ta en­si vuo­den puo­lel­la. Tois­tai­sek­si au­ton voi py­sä­köi­dä pien­ta­reel­le si­ten, et­tei se hait­taa tiel­lä lii­ken­nöi­viä.

Han­ka­ran­nan­tien käyt­töä au­to­jen py­sä­köin­tiin ei suo­si­tel­la.

Pe­rä­jär­vel­tä läh­tee si­ni­sin nau­hoin mer­kat­tu pol­ku koh­ti Pu­ka­lan­jo­en pä­re­laa­vua ja ki­ven­hei­ton pääs­sä sii­tä si­jait­se­vaa na­ru­los­sia.

Reit­ti on osa 33 ki­lo­met­rin pi­tuis­ta Tee­ren­tai­val­ta, joka yh­dis­tää Kin­tu­lam­min ret­kei­ly- ja luon­non­suo­je­lu­a­lu­een sekä Pu­ka­lan vir­kis­tys­met­sän ja jat­kuu edel­leen Vähä-Tee­ri­jär­vel­le. Reit­ti mer­ki­tään nau­hoin ko­ko­nai­suu­des­saan vas­ta sit­ten, kun maan­mit­taus­toi­mi­tus on val­mis myös yk­si­tyis­ten mail­la.

Jut­tu on jul­kais­tu en­sim­mäi­sen ker­ran Teis­ko-Ai­to­lah­ti-leh­des­sä 4.12.