1) Pyy­nik­ki­läs­sä vie­tet­tiin las­ten aa­vei­den il­taa per­jan­tai­na. Mikä si­nut tän­ne toi?

– Äi­ti ker­toi. Se oli kiin­nos­ta­va ja pe­lot­ta­va, ker­toi aa­ve­ra­dan en­sim­mäis­ten las­ten jou­kos­sa suo­rit­ta­maan pääs­syt 4-vuo­ti­as Hil­da.

2) En­sim­mäi­sel­lä ras­til­la aa­veet oli­vat pii­lot­ta­neet näyt­te­li­jöi­den ta­va­roi­ta. Mitä löy­sit?

– Pal­lon, ti­kun, mai­to­pur­kin kan­nen ja ti­man­tin.

3) Jot­ta pää­si seu­raa­val­le ras­til­le, piti an­taa ti­mant­ti ja seu­ra­ta pu­nais­ta lan­kaa, joka joh­ti ulos tun­ne­liin, joka puo­les­taan piti ryö­miä läpi.

– Tun­ne­lis­sa oli ää­niä.

4) Pu­nai­nen lan­ka joh­dat­te­li nel­jän­nel­le, eh­kä pe­lot­ta­vim­mal­le ras­til­le, jos­sa piti soit­taa ki­li­kel­loa ja pu­he­li­meen vas­ta­si Aa­ve: "Ei saa häi­ri­tä".

– Se oli kyl­lä kaik­kein pe­lot­ta­vin, sa­noi yh­des­sä Hil­dan kans­sa ra­taa suo­rit­ta­nut mum­mi Sir­pa Moi­sio.

5) Mut­ta Hil­daa ei pe­lot­ta­nut. Tai­dat ol­la roh­kea?

– Joo, olen, hän sa­noi.

6) Lo­puk­si kaik­ki Te­at­te­riyh­dis­tyk­sen aa­ve­ra­dan suo­rit­ta­neet sai­vat ko­me­an dip­lo­min. Hil­dan mie­les­tä aa­vei­den il­taan kan­nat­ti tul­la.

– Tyk­kä­sin. Oli ki­vaa, kun sai pe­lä­tä!

Kun rohkeutta vaativa rata oli suoritettu, sai siitä hienon diplomin.

Anu Kuivasmäki