Ruoveden Asuntojen toimitusjohtaja Marjukka Latva-Laturi ja havainnepiirros uudesta luhtitalosta näytöllä.
Anu Kuivasmäki
Ruoveden Asunnot rakennuttaa hirsikerrostalon Ruovedentielle
Ruoveden Asuntojen alkuvuosi on ollut kiireinen. Vuokraustoiminnan lisäksi kädet ovat olleet täynnä suunnittelua.
Syksylle on osunut myös Kanervatie 1:n kerrostalon purku. Toinen purettava kerrostalo on Ruovedentie 29:ssä. Lupa Kunnanmaa-nimisen talon purkamiseen on jo olemassa ja purkuavustushakemus jätetty.
– Luulisin, että sen purkaminen menee kuitenkin ensi vuoden puolelle, sillä edessä on vielä purku-urakan kilpailuttaminen, sanoo Ruoveden Asuntojen toimitusjohtaja Marjukka Latva-Laturi.
Kanervatien kerrostalon tilalle ei ole olemassa uusia suunnitelmia, sen sijaan Ruovedentielle on. Ruoveden Asunnot aikoo rakennuttaa tontille uuden kaksikerroksisen hirsirakenteisen kerrostalon. Luonnossuunnitelmat ovat jo valmiit.
– Varsinaista rakentamislupaa ei olla vielä haettu, mutta sitäkin lähdetään nyt hakemaan.
Ruoveden Asunnot on kunnan sataprosenttisesti omistama vuokrataloyhtiö, joka tekee itsenäisenä osakeyhtiönä omat rahoitussuunnitelmat ja ottaa lainat. Lainojen takaajana toimii kunta.
Latva-Laturi korostaa, että uudisrakentamisen ja lainanoton mahdollistavat Ruoveden Asunnot Oy:n hyvä talous.
– Asunnoilla ei ole tällä hetkellä yhtään velkaa.
Rakennusmateriaalina uusissa luhtitaloissa on hirsi. Havainnekuva Memmu Pitkänen.
Latva-Laturin mukaan vanhan korjaaminen ja uuden rakentaminen on suurin piirtein yhtä kallista.
Asunnot teetätti Utukassa olevasta hissillisestä kerrostalostaan kuntoselvityksen ja kuntokartoituksen. Niiden mukaan kerrostalon korjauskustannukset tulisivat maksamaan noin kaksi miljoonaa euroa.
– Puhutaan siis kustannuksiltaan hyvin samansuuruisista asioista. Ja tietysti uudisrakentamisessa pystytään hyödyntämään se, että on enemmän oikeankokoisia asuntoja.
Ongelma Ruovedellä on ollut juuri se, että tarve olisi pienille vuokra-asunnoille, mutta tarjolla on vain suurehkoja perheasuntoja.
Kun kunnassa rakennetaan uutta, on se Latva-Laturin mukaan myös osoitus kunnan elinvoimaisuudesta.
– Se on myös merkki siitä, että tänne uskalletaan rakentaa. Ja vielä keskeiselle ja näkyvälle paikalle.
Ainoa mahdollisesti kielteinen asia uuden rakentamisessa on, että uuden kerrostalon asunnoissa on väistämättä muuta asuntokantaa korkeammat vuokrat.
– Tämähän se riski on. Mutta jo nyt tästä meidän kohteesta on ollut kiinnostusta. Ja meillä on jo yksi hakemuskin jätetty.
Uuteen luhtitaloon tulee kymmenen asuntoa. Havainnekuva Memmu Pitkänen.
Uuden luhtitalon suunnittelusta vastaa arkkitehti Memmu Pitkänen. Hänen mukaansa luhtitalon halutaan istuvan vanhan rakennuksen tilalle siten, että se muistuttaa mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa rakennuskantaa.
– Vaikka rakennus poikkeaa ympäröivistä rakennusmateriaaliltaan, sopii vaalea hirsijulkisivu harmonisesti ympäristöönsä, Pitkänen selvittää.
Halusimme suunnitella asuntoja, jossa jokainen neliö on tehokkaasti käytössä ja kalustettavissa.
Uuteen luhtitaloon tulee viisi kaksiota, neljä yksiötä ja yksi kolmio.
– Halusimme suunnitella asuntoja, jossa jokainen neliö on tehokkaasti käytössä ja kalustettavissa. Asunnoissa on tilavat terassipihat ja parvekkeet, jotka lisäävät tilan tuntu ja viihtyisyyttä. Asunnoilla on myös omat lämpimät varastot.
Arkkitehti Pitkäsen mukaan rakennuskustannukset on haluttu pitää maltillisina käytännöllisyydestä tai viihtyisyydestä tinkimättä.
Talo on tarkoitus rakentaa vuoden 2027 aikana. Rakennuttaja kilpailutetaan. Tavoite on, että asuntoja päästäisiin vuokraamaan vuoden 2028 alusta.
Uuden luhtitalon kustannusarvio on noin 2 miljoonaa euroa. Rahoituskuviot ovat vielä auki.
Asuntokantaa tiivistetään edelleen
Ruoveden Asuntojen tavoite on tiivistää jatkossakin vuokra-asuntokantaansa. Tällä hetkellä asuntojen käyttöaste on 92 prosenttia. Mitään päätöksiä jäljelle jäävien kerrostalojen tai muidenkaan kunnostusta kaipaavien kiinteistöjen purkamisesta ei ole kuitenkaan tehty.
Jotkut kunnat ovat ryhtyneet myymään tyhjiä asuntojaan. Tähän Ruoveden Asuntojen toimitusjohtaja ei Ruovedellä lähtisi.
– Minun mielestäni se ei ole eettisesti oikein, eikä myöskään taloudellisessa mielessä hyvä ratkaisu. Monesti ne tuovat tullessaan myös lieveilmiöitä ja loppuviimeksi talot jäävät kunnan vastuulle.
Latva-Laturi antaa selventävän esimerkin Kanervatien purkukohteen kustannuksista.
– Kun avustusta saadaan 70 000 euroa, meidän kulut ovat 30 000 euroa. Kun purettavasta kohteesta ei ole käyttökuluja, asukkaille on löydetty korvaavat asunnot ja vuokratulot juoksevat, on 30 tonniakin aika äkkiä katettu. Kannattaako talo siis myydä viidellä tonnilla? Minun mielestäni ei.
Ruoveden Asuntojen toimitusjohtaja muistuttaa, että vaikka jotkut sen asunnoista olisivat iäkkäitä, ovat ne silti täysin asumiskelpoisia ja niitä kunnostetaan jatkuvasti.
– Vaikka rahasta on aina kysymys, on kysymys myös ihmisten kodeista. Tärkeintä on saada asua hyvässä ja turvallisessa vuokra-asunnossa.



