Ruoveden sote-palvelujen tuottajaksi esitetään Pihlajalinnaa – aluehallitus päättää hankinnasta ensi maanantaina
Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitukselle esitetään, että Pohjois-Pirkanmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajaksi valittaisiin Pihlajalinna Terveys Oy. Hankinta täydentää ensimmäisessä vaiheessa hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa Parkanon, Kihniön, Virtain ja Ruoveden alueella. Aluehallitus päättää hankinnasta 27. lokakuuta, tiedottaa Pirha.
Pirha on kilpailuttanut sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutuotannon Pohjois-Pirkanmaalla. Ensimmäisessä vaiheessa palvelut hankitaan Parkanon, Kihniön, Ruoveden ja Virtain kuntien muodostamalle alueelle, jossa asuu noin 18 000 pirkanmaalaista. Hankinnan laajentumisesta Mänttä-Vilppulaan ja Juupajoelle neuvotellaan myöhemmin.
Hyvinvointialueen osaulkoistuksessa Pihlajalinna tuottaisi alueelle jatkossa muun muassa perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon vastaanottopalveluja, lasten, nuorten ja perheiden neuvola-, koulu ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, ikäihmisten kotihoitoa ja asumispalveluja sekä sairaala- ja poliklinikkapalveluja. Pihlajalinna vastaisi jatkossa palvelutuotannosta väestövastuuperiaatteella asiakasmääristä tai palvelutarpeen vaihtelusta huolimatta.
Sopimuskauden on tarkoitus alkaa Virrat-Ruovesi-alueella 1.4.2026 ja Parkano-Kihniö-alueella 1.5.2026. Tällä hetkellä palveluja Pohjois-Pirkanmaalla tuottavat Pihlajalinna (Parkano, Kihniö, Mänttä-Vilppula ja Juupajoki) ja hyvinvointialueen kokonaan omistama Keiturin Sote (Virrat ja Ruovesi).
Hinnan painoarvo oli 80 pistettä ja laadun 20 pistettä.
Pirhan tiedotteesta selviää, että hankinnan alkuvaiheessa tehtiin analyysit palvelukokonaisuuden ja tuottamistavan vaihtoehdoista. Hankinnan laajuudesta päätettiin aluehallituksessa joulukuussa 2024. Hankinta käynnistettiin tammikuussa 2025.
Neuvottelumenettelyssä olivat mukana Mehiläinen Terveyspalvelut Oy, Pihlajalinna Terveys Oy sekä Terveystalo Julkiset palvelut Oy. Ne jättivät myös tarjouksen määräajassa. Kilpailu oli lopulta tiukka, sillä hintaero matalimman ja korkeimman tarjouksen välillä oli vain 4,51 prosenttia.
Valintaperusteena oli kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous ja vertailuperusteena paras hinta-laatusuhde. Hinnan painoarvo oli 80 pistettä ja laadun 20 pistettä. Tuottajan tuli kuvata kolme konkreettista ja sitovaa palvelulupausta, miten se kehittää palvelua sopimuskauden aikana, sekä arvioida niiden laadullisia vaikutuksia ja kustannushyötyjä.
Vuoden 2026 alusta osa nykyisten sopimusten alaisesta toiminnasta siirtyy työntekijöineen hyvinvointialueen omaksi tuotannoksi. Muu henkilöstö jatkaa joko nykyisen palveluntuottajan palveluksessa tai siirtyy keväällä liikkeenluovutuksella uuden palveluntuottajan palvelukseen.


