Etsintään osallistunut poliisin vene Näsi-Maija on jo melko lähellä kohdetta. Harjoituksen johtaja Jori-Pekka Wiklund antaa lisäohjeistusta lentäjän löytämiseen.
Terhi Kääriäinen
Satakunnan lennosto järjesti etsintäharjoituksen vesillä ja maastossa – hermokeskuksena toimi Haapasaari
Laskuvarjokerhon lentokone on törmännyt puolustusvoimien ilma-alukseen. Kaksi lentäjää on pelastautunut heittoistuimella Tarjanteen vesien yllä ja maastoon on pudonnut viisi laskuvarjohyppääjää.
Tämä oli alkutilanne viranomaisten yhteisessä etsintäharjoituksessa, jonka Satakunnan lennosto järjesti tällä viikolla pääosin Ruoveden ja Virtain vesistöalueilla.
Harjoituksen johtaja, kapteeni Jori-Pekka Wiklund seuraa johtoveneestä, miten etsintä sujuu palomestari Teemu Turtosen ohjatessa lennoston testikäytössä olevaa venettä.
Harjoitukseen osallistuu noin 80 henkilöä poliisista, pelastuslaitokselta, järvipelastajista ja lentopelastuskeskuksesta sekä puolustusvoimien kantahenkilökuntaa ja varusmiehiä. Miehistöä ja kalustoa on paikalla myös Ruovedeltä.
Viikon aikana harjoitellaan Tarjanteen lisäksi muun muassa Muroleen kanavan molemmin puolin Vankavettä myöten ja Virtain Toisvedellä.
Jori-Pekka Wiklund johti viranomaisten etsintäharjoitusta Ruovedellä ja Virroilla.
Terhi Kääriäinen
Kadonneen ilma-aluksen etsintää johdetaan niin harjoituksessa kuin oikeassa tilanteessa Helsinki-Vantaan lentopelastuskeskuksesta.
– Siellä on tieto, millä suunnalla, lentokorkeudella ja nopeudella koneet ovat lentäneet, sekä missä kohtaa ne ovat hävinneet tutkasta. Tietojen perusteella lentopelastuskeskus tekee karkean laskelman, millä alueella ne ovat suurella todennäköisyydellä. Alue lähetetään karttaohjelmalla viranomaisille, Wiklund selventää.
Näiden tietojen perusteella tehtävät kohdennetaan pelastuslaitokselle, poliisille ja puolustusvoimille. Merkkejä kadonneista haetaan autoilla, mönkijöillä, veneillä ja droneilla.
Harjoituksessa lentäjä on viety Tarjanteen Iso-Korkiaisen rantaan odottamaan pelastajia pelastuslautalla, joka vain vaivoin erottuu veden rajasta.
Terhi Kääriäinen
Koneesta pudonneen lentäjän hätälähettimen signaalia suunnitaan tutkalla.
Terhi Kääriäinen
Jos lentäjä on pystynyt laukaisemaan hätälähettimen, etsintä helpottuu. Hätälähetin antaa signaalia, jota voidaan suuntia tutkalaitteella ja näin tarkentaa aluetta.
Harjoituksessa etsittävät lentäjät on viety vaivihkaa paikoilleen Vannotun ja Iso-Korkiaisen saariin. Veden rajaan sijoitetut hävittäjien ohjaajat ovat pelastautumislautalla. Maa-alueella käytetään etsittävinä henkilöinä varusmiehiä.
Lentokoneesta pudonneet ovat Wiklundin mukaan yleensä monivammapotilaita, kenties tajuttomia ja äärettömän herkästi hypotermisiä. Oikeassa tilanteessa ensimmäiset kaksi tuntia ovat ensiarvoisen tärkeitä eloon jäämisen kannalta.
Koska signaalin mukaan etsittävä kohde on alle kilometrissä, etsijät ottavat kiikarit käyttöön.
Johtovene lähestyy puolen päivän jälkeen Harvassaarta, jonka kupeeseen jäädään odottelemaan harjoituksen etenemistä.
Tarjanteen vedet ovat Turtoselle hyvin tuttuja niin työn kuin siviiliveneilyn vuoksi. Hän painottaa vesien liikkumisen perusteiden tuntemisen tärkeyttä kaikille veneilijöille.
– Nykyään ihmiset ajelevat usein vain sähköisen kartan perusteella. Kun tulee joku häiriö, he ovat ihan pulassa, eikä heillä välttämättä ole edes paperikarttaa mukana, Turtonen ihmettelee.
Suunta otetaan kohti Iso-Korkiaista, jonka rannasta erottuu vain vaivoin maastonvihreä pussi, pelastautumislautta. Lentäjä on niin uppoutunut omaan harjoitusrooliinsa, ettei vastaa Wiklundin huutoon.
Turtonen ohjaa johtoveneen Lempäälän pelastuslaitoksen veneen kylkeen. Wiklund ohjeistaa pelastajia tutkan käytössä. Koska signaalin mukaan etsittävä kohde on alle kilometrissä, etsijät ottavat kiikarit käyttöön. Poliisin vene Näsi-Maija on vielä lähempänä kohdetta.
Kaikki etsittävät henkilöt löydetään iltapäivän aikana.
Tällä kertaa haasteena oli poikkeuksellisen alhainen vedenkorkeus. Iltaharjoitus tehdään säkkipimeässä, mikä lisää vaikeuskerrointa huomattavasti.
Teemu Turtonen ohjaa johtoveneen Pohjaslahden satamaan. Alucatin kaksoiskatamaraanialuksessa on huippunopeutta 45 solmua eli yli 80 kilometriä tunnissa.
Terhi Kääriäinen
Hermokeskuksena toimi Haapasaari
Viikon kestävä viranomaisten yhteisharjoitus on koko maan mittakaavassa suuri, eikä vastaavaa etsintäharjoitusta järjestetä muualla kuin Pirkanmaalla, kertoo Jori-Pekka Wiklund.
Harjoitus on tässä laajuudessaan järjestetty 2015 vuodesta asti Pirkanmaalla. Ajankohta on ollut joka vuosi syksyllä.
– Harjoitus on alun perin rakennettu niin, että henkilöstö haastaa itsensä ja osaa toimia vaativissa olosuhteissa. Useina vuosina loppupäivinä on tullut 10–15 senttiä lunta ja räntää, on pakkasta, kannet ovat liukkaat. Osa lahdista on mennyt riitteeseen.
Aiempina vuosina harjoiteltiin eteläisellä Pirkanmaalla. Ruovesi ja Virrat valikoitui nyt alueeksi laajojen vesistö- ja maa-alueiden vuoksi. Myös pelastuslaitoksen veneitä on täällä saatavissa paljon.
Hermokeskuksena Ruovedellä toimi Haapasaari, jonka kunta tarjosi harjoituksen johdon käyttöön. Kaikessa toiminnassa pyritään välttämään turhan häiriön aiheuttamista sivullisille, ja tavatessa ihmisiä on mahdollisuuksien mukaan kerrottu harjoituksesta.
Ensi vuonna mukana olisi mahdollisesti myös ilmavoimien lentokalustoa.
Ensi vuonna harjoitus on tarkoitus järjestää jälleen samoilla vesialueilla, ja silloin mukana olisi mahdollisesti myös ilmavoimien lentokalustoa. Tätäkin mittavampi harjoitus siintää tulevaisuudessa vuonna 2027, jolloin Hornet F18 alkaa olemaan elinkaarensa loppupuolella.
– Sitten siirrymme F-35-vaiheeseen uuteen hävittäjäkalustoon, joka antaa kenties erilaiset vaatimukset pelastustoimen suorituskyvylle, Wiklund avaa.
Viranomaisharjoitusten suunnittelu sujuu Wiklundin mukaan hyvin pitkälle rutiinilla.
– Mutta kyllä pelikirjan suunnittelussa ja yhteensovittamisessa on oma työ näin isossa organisaatiossa.
Viranomaiset muodostavat onnettomuustilanteessa ehjän lenkin, jota vahvistetaan yhteisharjoituksilla. Wiklundin mukaan Natossa katsotaan kadehtien, miten Suomessa poliisi ja pelastuslaitos kuuluvat samaan kokonaisturvallisuuden pakettiin, kun muualla puolustusvoimilla on oma pelastushenkilöstö.
Pelastuslaitoksen vene liikkuu lähellä Vannotun saarta.
Terhi Kääriäinen
Fakta
Viranomaisharjoitus
Satakunnan lennosto järjesti TYRSKY25-vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen 19.–24.10. Ruoveden ja Virtain vesistö- ja maa-alueilla.
Harjoitukseen osallistui henkilöstöä Puolustusvoimista Ilmasotakoulusta ja 3. Logistiikkarykmentistä sekä Pirkanmaan Pelastuslaitos, Sisä-Suomen Poliisi, Järvipelastajat ja Fintraffic ARCC.
Sisälsi vaativia etsintä-, pelastus- ja johtamisharjoituksia.
Tavoitteena kehittää vesistökaluston käyttöä johto-, virka-apu ja varotehtävissä sekä vesialueen tiedustelussa.


