Si­vis­ty­so­sas­ton käy­tös­sä vii­mek­si ol­leel­le Luot­to­lan ra­ken­nuk­sel­le on ha­et­tu pur­ku­lu­paa.

Kiin­teis­tö­pääl­lik­kö Mar­ko Kuu­sis­ton mu­kaan Ruo­ve­den­tiel­lä si­jait­se­van ra­ken­nuk­sen vau­ri­ot ovat niin laa­jat, et­tä kun­nos­ta­mi­nen on kan­nat­ta­ma­ton­ta.

– Vä­li­poh­jas­sa kas­vaa sie­ni­rih­mas­toa, kos­ka muot­ti­lau­doi­tus on jä­tet­ty ra­ken­ta­mis­vai­hees­sa pai­koil­leen ja pur­ka­mat­ta. Jos läh­de­tään kor­jaa­maan ra­ken­nus­ta, se on erit­täin kal­lis ja suu­ri työ­maa, sa­noo Kuu­sis­to, joka ar­vi­oi uu­den ra­ken­ta­mi­sen tu­le­van edul­li­sem­mak­si kuin ra­ken­nuk­sen kor­jaa­mi­sen.

Vs. tek­ni­nen joh­ta­ja Kai­sa Koro vah­vis­taa, et­tä ra­ken­nus on pa­ho­jen vau­ri­oi­den vuok­si to­det­tu käy­tän­nös­sä käyt­tö­kel­vot­to­mak­si.

Luottolan rakennus on ollut viime vuodesta lähtien käyttökiellossa. Rakenteita avaamalla on paljastunut useiden vesivuotojen jälkiä. Yläkerran kantavat seinärakenteet ovat osittain lahonneet.

Terhi Kääriäinen

Luot­to­laan on teh­ty laa­jo­ja re­mont­te­ja vie­lä vii­me vuo­si­na, muun mu­as­sa kat­to­re­mont­ti 2018 ja il­mas­toin­nin vaih­to pai­no­voi­mai­ses­ta ko­neel­li­seen tal­vel­la 2024.

Il­mas­toin­ti­re­mon­tin jäl­keen tunk­kai­nen haju ra­ken­nuk­ses­sa voi­mis­tui var­sin­kin ylä­ker­ras­sa. Si­vis­ty­so­sas­ton hen­ki­lös­tö siir­tyi väis­tö­ti­loi­hin Ha­ka­tiel­le tou­ko­kuus­sa 2024, ja Luot­to­la on ol­lut sen jäl­keen käyt­tö­kiel­los­sa.

Kuu­sis­ton mu­kaan ra­ken­tei­ta avaa­mal­la pal­jas­tui ylä­ker­ran ik­ku­noi­den ra­ken­teis­ta ja pel­li­tyk­sis­tä ve­den men­tä­viä rei­kiä, jon­ka ta­kia sa­de­vet­tä pää­si ra­ken­tei­siin jo pi­dem­män ai­kaa. Esiin tuli usei­den mui­den­kin ve­si­vuo­to­jen jäl­kiä. Ylä­ker­ran kan­ta­vat sei­nä­ra­ken­teet ovat osit­tain la­hon­neet.

Vä­li­poh­ja- ja sei­nä­ra­ken­teis­sa on as­bes­ti­ter­va­pa­pe­ria kaut­taal­taan, ja vä­li­poh­jas­sa on käy­tet­ty eris­tee­nä sam­mal­ta ja vil­laa.

Kuu­sis­to ar­vi­oi, et­tä il­mas­toin­ti­re­mont­ti saat­toi tuo­da ra­ken­nuk­sen on­gel­mat il­mi no­pe­am­min, mut­ta se ei ole on­gel­mien syy.

En­nen mah­dol­lis­ta pur­kua ra­ken­nuk­ses­ta tee­te­tään vie­lä tar­kem­pi kun­to­ar­vio, jon­ka jäl­keen teh­dään pur­ku­pää­tös.

Luottola rakennettiin aikoinaan pankkitaloksi.

Terhi Kääriäinen

Luot­to­lan ra­ken­nuk­sel­la on pit­kä his­to­ria. Hal­lin­to­sih­tee­ri Veik­ko Ön­kin mu­kaan se on ra­ken­net­tu pank­ki­kiin­teis­tök­si 1936, ja Kan­sal­lis-Osa­ke-Pank­ki muut­ti sii­hen al­ku­vuo­des­ta 1937. Ra­ken­ta­ja­na oli ruo­ve­si­läi­nen Mart­ti Es­ko­la.

Pan­kin li­säk­si kiin­teis­tös­sä oli pan­kin­joh­ta­jan asun­to, jo­hon oli oma si­sään­käyn­ti ra­ken­nuk­sen pää­dys­tä. Pan­kin­joh­ta­jal­la oli huo­nei­ta myös ylä­ker­ras­sa.

Myö­hem­min ta­lon ylä­ker­taan ra­ken­net­tiin li­sä­huo­nei­ta ja ala­ker­taan ma­ta­la sii­pi­o­sa, jon­ne si­sään­käyn­ti siir­ret­tiin ra­ken­nuk­sen kes­kel­tä. Sii­pi­o­sas­sa si­jait­si­vat pan­kin­joh­ta­jan toi­mis­to­huo­ne ja au­to­tal­li.

Önk­ki ker­too, et­tä kun pan­kin­joh­ta­jat myö­hem­min ei­vät enää käyt­tä­neet ala­ker­ran asun­toa, sitä vuok­rat­tiin lii­ke­ti­loi­na. Vii­mek­si sii­nä oli UPM:n toi­mis­to.

Kun­ta os­ti Luot­to­lan pank­ki­fuu­si­oi­den jäl­keen. Sin­ne si­joi­tet­tiin pien­ten muu­tos­töi­den jäl­keen si­vis­ty­so­sas­ton toi­mis­tot ja ala­ker­taan teh­tiin kun­nan joh­to­kes­kus 1998.

UPM jat­koi kun­nan vuok­ra­lai­se­na ja muut­ti vas­ta ku­lu­va­na vuon­na pois ra­ken­nuk­ses­ta.