Kun mai­nit­see tai­ka­sa­nat sa­vu­sii­ka, graa­vi­sii­ka tai pais­tet­tu sii­ka, herk­ku­suil­la on vä­lit­tö­mäs­ti vesi kie­lel­lä.

Sii­ka on yk­si ar­vos­te­tuim­pia ja ku­li­naa­ri­ses­sa mie­les­sä her­kul­li­sim­pia ka­la­la­je­jam­me. Sii­kaa voi val­mis­taa lu­kui­sil­la ta­voil­la.

Sii­ka li­sään­tyy mo­nis­sa ve­sis­sä luon­tai­ses­ti, mut­ta is­tu­tuk­sil­la on ol­lut vii­me ai­koi­na iso mer­ki­tys saa­lii­den kan­nal­ta. Sii­ka­kan­to­jen luon­nol­li­nen uu­siu­tu­mi­nen on ai­ko­jen saa­tos­sa hei­ken­ty­nyt ih­mis­toi­min­nan seu­rauk­se­na. Sii­ka oli ai­koi­naan 1900-lu­vul­la mer­kit­tä­vä laji myös Nä­si­jär­ven rei­til­lä Tam­pe­reel­ta Tar­jan­teel­le. Sii­ka li­sään­tyi muun mu­as­sa Mu­ro­le­kos­kes­sa, jos­ta pyy­dys­tet­tiin emo­sii­ko­ja ka­lan­vil­je­lyn tar­pei­siin vie­lä en­nen 1900-lu­vun puo­li­vä­liä. Nä­si­jär­ven luon­tai­nen kan­ta taan­tui, ja vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä rei­tin sii­ka­saa­liit ovat ol­leet isol­ta osin is­tu­tus­ten va­ras­sa.

Sii­ka on tuo­ta­va is­tu­kas, kun muis­te­taan vain ka­las­taa sitä. Is­tu­tuk­siin käy­te­tään ny­ky­ään Pir­kan­maal­la plank­ton­sii­kaa. Hu­mus­ve­sis­sä, ku­ten Nä­si­jär­ven reit­ti­ve­des­sä, sii­ka kas­vaa tyy­pil­li­ses­ti puo­len ki­lon ki­lon ko­koon, joka on ylei­nen pyyn­ti­ko­ko. Isom­mat mo­ni­ki­loi­set sii­at ovat har­vi­nai­sia. Jois­sa­kin pik­ku­jär­vis­sä is­tuk­kaat kas­va­vat no­pe­as­ti isoik­si.

Hu­mus­ve­sis­sä, ku­ten Nä­si­jär­ven reit­ti­ve­des­sä, sii­ka kas­vaa tyy­pil­li­ses­ti puo­len ki­lon ki­lon ko­koon, joka on ylei­nen pyyn­ti­ko­ko.

Kesä on sii­an verk­ko­ka­las­tuk­ses­sa hy­vää se­son­kia lop­pu­vuo­den ku­tu­pyyn­nin ohel­la. Al­ku­ke­säs­tä sii­an voi ta­voit­taa hie­man ma­ta­lam­mas­ta, mut­ta pin­ta­ve­sien läm­met­tyä sii­at su­kel­ta­vat vii­le­äm­piin ve­si­ker­rok­siin. Lop­pu­ke­sää koh­ti läm­pi­män ve­den ker­ros eh­tii pak­su­ta, jol­loin sii­at viih­ty­vät etu­pääs­sä sy­vän­teis­sä ja nii­den reu­na­mil­la. Tuol­loin her­kil­lä ja ohut­lan­kai­sil­la poh­ja­ver­koil­la on mah­dol­lis­ta pääs­tä hy­viin tu­lok­siin. Sy­vis­sä jär­vis­sä sii­at voi löy­tää lop­pu­ke­säs­tä noin 15–30 met­rin sy­vyy­sa­lu­eel­ta. Ma­ta­lam­mis­sa jär­vis­sä sii­ko­ja kan­nat­taa ha­kea jär­ven sy­vim­mil­tä alu­eil­ta.

Päivänkorentoaikaan siikoja voi kalastaa heittämällä perhoa tai pientä lippaa.

Ismo Kolari

Myös vir­ve­li­ka­las­ta­jal­la on hy­vät mah­dol­li­suu­det sii­an saa­mi­seen, kun malt­taa vain pa­neu­tua asi­aan ja käyt­tää so­pi­vaa ka­las­tus­ta­paa. Oleel­lis­ta on löy­tää sii­at ja ol­la oi­ke­aan ai­kaan oi­ke­al­la pai­kal­la.

Al­ku­ke­säs­tä ve­sien läm­me­tes­sä sii­at voi yhyt­tää ai­van ma­ta­las­ta, kun jär­vis­sä koit­taa päi­vän­ko­ren­to­jen kuo­riu­tu­mi­sai­ka. Par­haa­seen ai­kaan näi­tä ve­si­hyön­tei­siä nou­see jat­ku­vas­ti poh­jas­ta pin­taan, jol­loin sii­at saa­pu­vat pai­kal­le nii­tä nap­si­maan. Tä­män voi huo­ma­ta, kun pin­taan nous­sut päi­vän­ko­ren­to ka­to­aa pin­nan al­le sii­an pin­ta­käyn­nin ja pie­nen tui­kin sä­es­tä­mä­nä.

Päi­vän­ko­ren­to­ai­kaan sii­ko­ja voi ka­las­taa heit­tä­mäl­lä per­hoa tai pien­tä lip­paa. Myös ve­tou­is­te­lu pie­nil­lä Se­ni­o­ri- ja Hot­ta -tyyp­pi­sil­lä mik­ro­vaa­puil­la on te­ho­kas kons­ti tar­tut­taa näl­käi­nen sii­ka. Pik­ku­vaap­pu­ja voi sou­taa ve­neen pe­räs­sä ran­to­ja ja ka­ri­kon reu­no­ja pit­kin. Lip­pa­ka­las­tuk­ses­sa oleel­lis­ta on käyt­tää so­pi­van pien­tä vie­het­tä. 00‒1-koon li­pat ovat toi­mi­via sii­ka­vie­hei­tä.

Tain­nu­ta ja ve­res­tä sii­ka ja lai­ta kyl­mään.

Saa­lis­ka­la tu­lee tain­nut­taa mah­dol­li­sim­man no­pe­as­ti. Vuo­den alus­ta voi­maan tul­lees­sa ka­las­tus­lain muu­tok­ses­sa on tämä mää­räys. Elä­vän syöt­ti­ka­lan käyt­tö on lain mu­kaan kiel­let­tyä.

Sii­ka ja muut saa­liit kan­nat­taa myös ve­res­tää tain­nu­tuk­sen jäl­keen ja lait­taa kyl­mään. Kyl­mä­lauk­ku ja muu­ta­ma kyl­mä­kal­le on hyvä va­rus­tus ka­la­reis­sul­la.

Oi­ke­aop­pi­nen al­ku­kä­sit­te­ly ja säi­ly­tys ta­kaa ka­las­ta­jal­le ja hä­nen per­heel­leen mais­tu­van kala-ate­ri­an. Sii­ka kan­nat­taa myös pe­ra­ta suh­teel­li­sen pian, mut­ta per­kei­tä ei kan­na­ta heit­tää jär­veen, jot­ta mah­dol­li­set sii­ois­sa­kin sil­loin täl­löin esiin­ty­vät lois­tau­dit ei­vät tur­haan le­viä.

Ka­las­ta­jien tu­lee muis­taa mak­saa ka­las­ton­hoi­to­mak­su osoit­tees­sa https://erä­lu­vat.fi. Sii­tä va­pau­tet­tu­ja ovat al­le 18-vuo­ti­aat ja vii­meis­tään 31.12.2023 men­nes­sä 65 vuot­ta täyt­tä­neet. Se oi­keut­taa ka­las­ta­maan yh­del­lä va­val­la ja vie­heel­lä. Verk­ko­lu­vat os­te­taan osa­kas­kun­nil­ta ja Ka­la­pas­sin vie­he­lu­pa on pa­ras mo­nel­la va­val­la uis­te­luun reit­ti­ve­del­lä. Lu­pia osoit­tees­ta https://ka­la­pas­si.fi sekä alu­een myyn­ti­pis­teis­tä.

Kir­joit­ta­ja on Pir­kan­maan Ka­la­ta­lous­kes­kuk­sen toi­min­nan­joh­ta­ja