Tiina Tuulasvaara-Kaleva ja Veikko Önkki Seppo Näätäsen tauluista koostetun näyttelyn avajaisiltana Vilijamakasiini edustalla. Önkin pitelemän taulun kunta myi helsinkiläiselle naiselle, joka lahjoitti sen Ruovedelle. Taulu sai paikan kirjastosta, jossa se on jatkossa kaikkien nähtävillä.
Irina Tuomainen
Taiteilijan elinkaari näkyy Seppo Näätäsen näyttelyssä
Ruovedellä asuneen taiteilijan Seppo Näätäsen töistä kerättiin näyttely Viljamakasiinin alakertaan. Näätäsen syntymästä on kulunut tänä vuonna sata vuotta.
Näyttely avautui maanantaina, jolloin vietettiin avajaisia pienellä kutsuvierasjoukolla. Paikalla olivat näyttelyn järjestäjien edustajina Tampereen poliisimuseon intendentti Tiina Tuulasvaara-Kaleva ja hänen miehensä Hannu Kaleva sekä arkkitehti Taina Väisänen. Kunnan sivistystoimea edustivat hallintosihteeri Veikko Önkki ja kulttuurivastaava Taina Nieminen.
Tuulasvaara-Kaleva on Ruovedeltä kotoisin. Hänen vanhempansa olivat perhetuttuja Seppo Näätäsen ja hänen vaimonsa Elga Sesemannin kanssa.
Näyttelyyn oli tarkoitus saapua myös Ruotsista Sesemannin sisaren tyttäret, mutta koronavirustilanteen vuoksi he eivät halunneet tulla. Siksi Ruoveden kunnan sivistystoimi pyysi Tuulasvaara-Kalevaa tilalle.
– Olemme yhdessä mieheni ja ystäväni Taina Väisäsen kanssa kasanneet näyttelyn, joka ei ole tutkimuksellisesti retrospektiivinen, mutta menee elinkaaren mukaan eli siitä näkyy kuinka Näätäsen taide muuttuu esittävästä abstraktiksi. Näätänen aloitti abstraktin taiteen teon jo 50-luvulla.
Tuulasvaara-Kaleva kertoo, että hän on itse lukenut historiaa pääaineenaan eikä arvioi näyttelyä taidehistoriallisessa mielessä vaan sitä kautta, kun hän on elänyt itse Näätäsen taulujen ympäröimänä. Hänen isänsä Jaakko Tuulasvaara toimi Ruovedellä opettajana Näätäsen kollegana sekä myös ystävänä. Tuulasvaaroilla on iso taidekokoelma.
– Ruoveden kultakauden taiteilijoista puhutaan paljon. Senkin jälkeen täällä on asunut paljon taiteilijoita. Siinä olisi suuri mahdollisuus Ruoveden matkailulle.
Seppo oli erikoinen persoona. Meillä oli hyviä keskusteluja.
Näyttely koostuu 20 Näätäsen työstä 40-luvulta 60-luvulle. Teoksia on saatu näyttelyyn eri puolilta Pirkanmaata. Lähimmät ovat tulleet Kalervo ja Pirkko Kauppiselta aivan Viljamakasiinin vierestä.
– Seppo oli erikoinen persoona. Hän luki paljon filosofiaa ja psykologiaa ja meillä oli hyviä keskusteluja. Hän oli niin syvällinen, nautin kovasti hänen seurastaan, Pirkko Kauppinen kertoo.
Näätänen saapui kirjakaupalta hakemaan postiaan, sillä posti ei vielä tuolloin kulkenut Pääskyniemeen, jossa Näätänen asui vaimonsa kanssa.
– Näätänen kertoi minulle myös viimeisestä matkastaan. Hän halusi nähdä Assuanin padon, ja sieltä hän matkusti Intiaan, Kauppinen kertoo.
Pirkko Kauppinen lainasi kaksi Näätäsen työtä näyttelyyn. Erityisesti hän pitää tästä taulusta, jossa on verkkotelineitä rannalla ja taustalla näkyvät tunturit. - Se on erittäin kaunis, värit ja kaikki. Se on kaunis ja rauhoittava, sanoo myös Pirkon aviopuoliso Kalervo Kauppinen.
Irina Tuomainen
Seppo Näätänen kuoli Intiassa vuonna 1964. Hän tiesi sairastavansa vakavaa sairautta, joten hän osti itselleen Intiaan vain menolipun, vaimolleen meno-paluulipun. Näätäsen tahto oli, että hänet myös haudataan Intiaan.
100 vuotta Seppo Näätäsen syntymästä -näyttely Viljamakasiinin alakerrassa 13.–29.7. päivittäin klo 11–18.
Fakta
Seppo Näätänen
Syntyi 3.10.1920 Vaasassa, kuoli 30.7.1964 Intiassa.
Opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Vapaassa Taidekoulussa.
Avioitui 1945 Elga Sesemannin kanssa. Pariskunta muutti Ruovedelle 1948.
Näätänen aloitti työnsä kuvataiteen opettajana Ruovedellä yhteiskoulussa 1949.
Näätänen on maalannut mm. Tohmajärven Värtsilän kirkon alttaritaulun "Passion", joka valmistui 1953.


