Suo­mes­sa on vain 22 mu­se­o­tie­tä ja yk­si niis­tä si­jait­see Ruo­ve­del­lä.

Noin kah­dek­san ki­lo­met­rin mit­tai­nen pät­kä mu­se­o­tie­tä oli ai­kai­sem­min ni­mel­tään Pe­rä­kun­nan­tie, ny­kyi­nen Paar­lam­min­tie, joka kul­kee ny­kyi­sen Ku­run­tien ete­läi­sel­lä puo­lel­la.

Var­hai­sim­mat tie­dot tien var­ren asu­tuk­ses­ta ovat 1500-lu­vul­ta.

En­nen kuin Ku­run­tie 337 val­mis­tui, ny­kyi­nen mu­se­o­tie oli ylei­ses­sä käy­tös­sä.

Mu­se­o­tie­han­ke al­koi Suo­mes­sa 1980-lu­vul­la.

1920-lu­vul­la val­tio päät­ti, et­tä maan tei­den var­sil­le ase­te­taan ki­lo­met­ri­pyl­väät. Ki­vi­set, riit­tä­vän kor­ke­at ja van­kat.

– Ky­sees­sä oli val­ti­ol­lis­ta yh­te­näi­syyt­tä ko­ros­ta­va han­ke, ker­too Tu­run yli­o­pis­ton lii­ken­teen ja kom­mu­ni­kaa­ti­on do­sent­ti Ta­pio Sal­mi­nen.

Tuo­hon ai­kaan ta­lon­poi­ka­set tiet ja ylei­set tiet saa­tet­tiin val­ti­on hal­tuun.

– Kun au­to­kan­ta yleis­tyi 1920-lu­vul­la, tei­hin ryh­dyt­tiin kiin­nit­tä­mään enem­män huo­mi­o­ta, sa­noo syn­ty­jään ruo­ve­si­nen Sal­mi­nen.

La­man myö­tä il­me­ni toi­nen­kin syy.

– Tie­töil­lä pys­tyt­tiin myös työl­lis­tä­mään ih­mi­siä kaut­ta maan.

Tuol­loin luo­tiin koko Suo­men kat­ta­va tie­verk­ko, jon­ka ra­ken­ta­mi­nen kes­ti 10 vuot­ta.

– Se oli ties­tön ja koko inf­rast­ruk­tuu­rin kan­nal­ta mer­kit­tä­vää ai­kaa.

Ki­lo­met­ri­pyl­väi­den har­maa gra­niit­ti han­kit­tiin pai­kal­li­sel­ta seu­dul­ta ja työs­sä käy­tet­tiin pai­kal­li­sia ura­koit­si­joi­ta.

Tie on ol­lut yh­tey­des­sä lai­va­lii­ken­tee­seen.

Mu­se­o­tie­han­ke al­koi Suo­mes­sa 1980-lu­vul­la.

– Mu­se­o­ties­sä on oleel­lis­ta se, et­tä tien ge­o­met­ria ei saa muut­tua, ja et­tä tie säi­lyy tur­val­li­se­na.

Mu­se­o­tiet ovat tär­kei­tä liik­ku­mi­sen kult­tuu­rin kar­toit­ta­mi­ses­sa. Ne ker­to­vat tien­pi­don ja tiel­lä liik­ku­mi­sen ke­hi­tyk­ses­tä, yh­teyk­sien ra­ken­ta­mi­ses­ta ja ra­ken­ta­jis­ta, tei­den käy­tös­tä ja käyt­tä­jis­tä.

– Alu­een ta­lou­teen ja his­to­ri­aan liit­ty­viä asi­oi­ta oli­si muu­ten vai­kea ta­voit­taa, Sal­mi­nen li­sää.

Ruo­ve­den tie­run­ko on pe­räi­sin 1600-lu­vul­ta ja tie on ol­lut yh­tey­des­sä lai­va­lii­ken­tee­seen.

– Ran­tau­tu­mis­pai­koil­le kul­jet­tiin tal­vi­sin reel­lä jäi­tä ja ran­ta­niit­ty­jä pit­kin.

Au­tois­tu­mi­sen myö­tä tämä tapa liik­kua kuih­tui pois.

– Ko­neel­li­sen au­rauk­sen vuok­si tal­vi­tei­den mer­ki­tys ku­tis­tui en­ti­ses­tään ja ne jäi­vät ko­ko­naan pois käy­tös­tä, sum­maa Sal­mi­nen.

Museotien puiset sillankaiteet ovat peräisin 1920-luvulta.

Jyrki Liikka

Mie­li­ku­va mu­se­o­ties­tä muut­tui tiel­lä hu­ris­tel­les­sa, sil­lä Ruo­ve­den mu­se­o­tie on var­sin le­veä ja hy­väs­sä kun­nos­sa. Tie pol­vei­lee mu­ka­vas­ti maas­toa ja ve­sis­töä mu­kail­len.

Mie­les­sään voi näh­dä mus­ta­val­koi­sen Suo­mi-fil­min, jos­sa Tau­no Palo ja An­sa Iko­nen pyy­häl­tä­vät he­vos­rat­tail­la to­si­aan sil­miin pa­la­vas­ti kat­so­en.

Jos oi­kein pin­nis­tää, voi ku­vi­tel­la myös mus­tan T-mal­lin For­din kaar­ta­van mut­kas­sa vas­taan.

Mu­se­o­sil­to­ja on Suo­mes­sa 33, jois­ta lä­hin on Au­nes­sil­ta Teis­kos­sa.

Mu­se­o­tiet ja mu­se­o­sil­lat ovat ny­kyi­sin ELY-kes­kus­ten hoi­dos­sa.