Hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola kertoo talouden ja toiminnan näkymistä Pirkanmaan hyvinvointialueelle.
Tuukka Olli
Hyvinvointialueen alijäämä puolittui, säästöjä tarvitaan silti: vuodeosastot ja asumispalveluyksiköt ovat luupin alla
Vuoden alussa toimintansa aloittaneen Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) taloustilanne näyttää juuri tällä hetkellä ennakoitua paremmalta. Tekemistä silti riittää, sillä ensimmäinen osavuosikatsaus ennustaa noin 33 miljoonan euron alijäämäistä tulosta. Budjettia laadittaessa varauduttiin jopa 65,5 miljoonan euron alijäämään.
Alijäämä muodostuu muun muassa palkankorotuksista, asumispalveluiden henkilöstömitoituksista sekä inflaatiosta, joka on nostanut hintoja.
Hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola toteaa, että nykymallissa valtion rahoitus ei riitä kattamaan menoja.
– Pirkanmaan tilanne on samanlainen, mitä suurimmassa osassa maata on. Jos toimintaa pitää nykytasosta tehostaa 1–2 prosenttia, siihen kyllä pystytään. Mutta jos puhutaan sitä isommista säästöistä, silloin emme enää pysty tarjoamaan kansalaisille nykyisen lainsäädännön mukaisia palveluita.
Erhola ja talousjohtaja Pasi Virtanen korostavat, että talouslukuihin on syytä suhtautua varauksella, sillä epävarmuustekijöitä on yhä paljon. Syksyllä tiedot tarkentuvat.
Osaltaan talouden sopeuttamiseen liittyy palveluverkko. Pirhassa, kuten muissakin sairaanhoitopiireissä tutkitaan, missä paikoissa palvelut pysyvät ja missä eivät. Miten käy lähipalveluiden?
Konsernipalvelujohtaja Juhani Sand sanoo, että syyskuun aikana täytyy saada selkeitä suuntaviivoja palveluverkosta. Hän ei usko, että terveyskeskusten lääkäreiden vastaanottopalvelut ovat saneerauslistan kärkipäässä.
– Niissä ei ole hirveästi rahaa kiinni. Sen sijaan vuodeosastojen kohdalla täytyy ihan aidosti katsoa, missä niitä on järkevää pitää. Tähän liittyvät myös investoinnit: on katsottava, mihin tiloihin on järkevää kohdistaa investointeja. Huomio tulee kiinnittää myös asumispalveluyksiköihin.
Sand ennakoi, että jos jossain vuodeosastoja suljetaan, se tarkoittaa henkilöstölle työpaikan vaihtumista toiseen Pirhan yksikköön.
Vuodeosastojen kohdalla täytyy ihan aidosti katsoa, missä niitä on järkevää pitää.
Sairaalapalveluiden johtaja Juha Kinnunen kertoo, että Pirha järjestää syksyllä laajan asukaskyselyn, jossa kansalaisia kuullaan palveluverkosta ja palvelutarpeista.
– Siitä on mahdollisuus saada lisää tietopohjaa valmistelua varten.
Pirhan säästökuuri tuo joka tapauksessa rakenteellisia uudistuksia. Henkilöstön keskuudessa syksyllä käynnistyvät muutosneuvottelut, mutta Marina Erholan mukaan niillä ei haeta henkilöstön vähennyksiä.
– Joillain työtehtävät ja -paikkakunnat voivat muuttua.
Hän pitää alkuvuodesta mainittua 20 miljoonan euron vuosittaista säästötavoitetta edelleen relevanttina.
Juhani Sand arvelee digipalveluiden lisäämisen yhdeksi olennaiseksi tavaksi tehostaa toimintaa.
– Jos saamme etenkin nuoria ja keski-ikäisiä digitaalisten palveluiden piiriin, se vapauttaa resurssia niille, jotka tarvitsevat paljon palveluita.
Sand arvioi, että jos 15–20 prosenttia Pirhan asiakkaista voitaisiin palvella digiklinikan kautta, se vapauttaisi reilusti vastaanottoaikoja.