Missä asiassa valtuustokaudella onnistuttiin? Tätä kysyttiin nykyisiltä valtuutetuilta.
Sirkku Somero
Kaikki nämä saatiin hyvin maaliin: päiväkoti, kuntatalous, rekrytoinnit
Isoimpina päättyvän valtuustokauden onnistumisina valtuutetut näkevät päiväkodin rakentamisen, taloudenpidon, tilusvaihdosta luopumisen ja rekrytoinnit johtaviin virkoihin.
Kunnan talouden nostaa esiin useampi valtuutettu. Marko Kivi sanoo, että se on saatu epäsuotuisista olosuhteista huolimatta hoidettua hyvin, Irja Kärkelän mielestä kohtuullisesti.
Virve Marttila toteaa, että raskaat päätökset näkyivät kunnan talouden hallinnassa myönteisesti. Pekka Pirttijärvi kiittää, että merkittävät investoinnit ja suuret sotekulut eivät johtaneet veroäyrin nostoon.
Jouni Nesteen mielestä taloudessa on onnistuttu erittäin vahvasti, jonka lisäksi hän mainitsee kuntastrategian.
Matti Korppoo sanoo, että kunnan talous on saatu pidettyä hyväksyttävällä tasolla. Tämän ohella hän luettelee päiväkodin, Haapasaaren ja Helvetin Portin sopimuksen.
Anita Viljanmaa katsoo onnistumisiksi isot investoinnit sekä kunnan ja kuntalaisten korona-aikaisen toiminnan.
Hän ottaa vielä yhdeksi esimerkiksi Haapasaaren.
Valtuusto onnistui melkein yksimielisesti päättämään päiväkodin rakentamisesta, iloitsee Jyrki Jokinen. Samaa mieltä on Antti Moisio.
Taija Mikkonen luettelee tämän päälle valokuidun, kuntastrategian sekä sivistys- ja hallintojohtajien rekrytoinnit.
Jukka Majalan mielestä tärkeintä oli päiväkoti. Plussaksi hän nostaa myös kylien valokuidun, lukiokoulutuksen, sivistys- ja hallintojohtajien rekrytoinnit sekä tilusvaihdon kariutumisen.
Päiväkodin lisäksi Pentti Havanka viittaa terveyskeskuksen kunnostukseen, sotesopimukseen ja maanvaihdosta luopumiseen. Hän ottaa vielä yhdeksi esimerkiksi Haapasaaren.
Mervi Härkönen pitää onnistumisina päiväkotia, lukiota ja tilusvaihdon kaatumista.
Tilusvaihdon estämisessä toimittiin yli puoluerajojen, kiittää Sinikka Jokinen.
Raimo Leppänen mainitsee kunnan omistuksessa säilyneiden metsäpalstojen ohella päiväkodin, yhteistyön yli ryhmärajojen ja hallintojohtaja Rekosen rekrytoinnin.
Vaikka soteasioissa oli kiemuroita, saatiin toimintalinjoihin yhtenäinen näkemys.
Markku Simula toteaa, että sotepalvelut säilytettiin ja palvelujen perään ja laskutukseen katsottiin kiivaasti. Lisäksi hän luettelee seuraavat plussat: omat lääkärit, kotihoito harppasi myönteisesti, kuntakuva sai myönteistä väriä kunnanjohtajan rohkean esiintymisen vuoksi, työpaikkojen luominen jatkui, lukiota kehitettiin, Honkalan toimintaa tuettiin ja monessa virantäytössä onnistuttiin.
Heidi Kuutti-Selkeen listalla ovat valokuituhankkeet, kylien kehittyminen, rahaston tuki tapahtumille, kyläavustukset, lukion säilyminen, lähiliikuntapuisto, kuntastrategia ja kaavoituksen eteneminen.
Vaikka soteasioissa oli kiemuroita, saatiin toimintalinjoihin yhtenäinen näkemys, sanoo Paula Rinki. Tämä oli hänestä tärkeää, koska sote on suurin menoerä taloudessa ja tärkeä palvelukokonaisuus kuntalaisille.
Merja Kaitajärvi nostaa esiin kuntastrategian, joka oli valtuustolta hieno saavutus ja ohjenuora luottamushenkilöille ja viranhaltijoille.
Hanna-Leena Simonen summaa alkukauden olleen hyvää kehittämisen aikaa. Päivi Koivusen mielestä asioita saatiin sitkeällä työllä maaliin.
Valtuutetuille esitettiin seuraavat kysymykset: Minkä kouluarvosanan (4–10) annat koko valtuuston työskentelylle? Mitkä ovat olleet mielestäsi kolme merkittävintä päätöstä päättyvällä kaudella? Mikä päätös oli sinulle henkilökohtaisesti vaikein? Jäikö jokin asia kaivelemaan? Missä asiassa valtuustokaudella onnistuttiin?
Kysymykset esitettiin tammi-helmikuun vaiheessa sähköpostitse ja puhelimitse. Kaikki 21 valtuutettua tavoitettiin.
Vastaukset muihin valtuutetuille esitettyihin kysymyksiin julkaistaan tiistain ja keskiviikon aikana.