Ruo­ve­den en­sim­mäi­nen säh­kö­lamp­pu syt­tyi Pek­ka­lan Kar­ta­nos­sa vuon­na 1904. Tä­hän lamp­puun säh­kö tuo­tet­tiin Ale­xan­der Ami­nof­fin ra­ken­nut­ta­mas­ta säh­kö­lai­tok­ses­ta. Sii­tä al­koi Ruo­ve­den säh­köis­ty­mi­nen ky­lien ja ta­lo­jen omien ge­ne­raat­to­rei­den ja Kot­vi­on sa­han tuot­ta­man säh­kön voi­min. Vuon­na 1938 Gun­nar Ami­nof­fin ja pas­to­ri Rei­no Jaa­ti­sen aloit­tees­ta pe­rus­tet­tiin lä­hes koko kun­nas­sa toi­mi­nut Ruo­ve­den Säh­kö Oy, jon­ka käyt­tä­mä säh­kö os­tet­tiin Mänt­täs­tä G.A. Scher­lac­hiuk­sel­ta. Säh­kö­ver­kon ra­ken­ta­mi­nen osui hy­vään ai­kaan, sil­lä pian al­ka­nut sota ai­heut­ti va­ka­van polt­to­ai­ne­pu­lan Suo­mes­sa, mut­ta säh­kö­ver­kon an­si­os­ta suu­rim­mas­sa osas­sa kun­taa oli käy­tet­tä­vä­nä säh­köä va­lon ja voi­man läh­tee­nä.

Elin­kei­no­e­lä­mää ja kult­tuu­ria tu­lee ke­hit­tää mo­lem­pia, ei­vät­kä ne saa sul­kea toi­si­aan pois. Täs­tä hyvä esi­merk­ki ovat ol­leet A. ja G. Ami­noff sekä G.A. Ser­lac­hius. Pöy­tä­nie­mes­sä Ka­le­lan vä­lit­tö­mäs­sä lä­hei­syy­des­sä si­jait­se­va tuu­li­voi­ma­la on oi­val­li­nen esi­merk­ki sii­tä, mi­ten kult­tuu­ri­his­to­ria ja ener­gi­an­tuo­tan­to pys­ty­vät elä­mään rin­nak­kain. Mänt­tä-Vilp­pu­la on on­nis­tu­nut erit­täin hy­vin kult­tuu­rin ja te­ol­li­suu­den yh­dis­tä­mi­ses­sä. Esi­merk­ke­jä mat­kai­lun ja tuu­li­voi­man yh­dis­tä­mi­ses­tä löy­tyy mm. Ka­la­jo­el­ta ja Si­mos­ta.

Säh­kön tar­ve kas­vaa yhä kiih­ty­väl­lä tah­dil­la di­gi­ta­li­saa­ti­on, uu­sien säh­köl­lä toi­mi­vien tek­no­lo­gi­oi­den ja ve­ty­ta­lou­den myö­tä.

Vii­mei­nen 100 vuot­ta on ol­lut säh­köis­ty­mi­sen ai­kaa Ruo­ve­del­lä. Säh­kön tar­ve kas­vaa yhä kiih­ty­väl­lä tah­dil­la di­gi­ta­li­saa­ti­on, uu­sien säh­köl­lä toi­mi­vien tek­no­lo­gi­oi­den ja ve­ty­ta­lou­den myö­tä. Tär­keä ny­ky­päi­vän tren­di on fos­sii­lis­ten polt­to­ai­nei­den kor­vaa­mi­nen säh­köl­lä.

Kes­ki­te­tyn säh­kön­tuo­tan­non ja -tuon­nin ai­ka­kau­des­ta ol­laan siir­ty­mäs­sä ta­kai­sin ha­jau­te­tum­paan säh­kön­tuo­tan­toon, pe­rus­tu­en osal­taan uu­siu­tu­viin ener­gi­an­läh­tei­siin, ku­ten tuu­li- ja au­rin­ko­voi­ma­loi­hin. Tä­män on to­det­tu ole­van erit­täin tär­ke­ää myös huol­to­var­muu­den kan­nal­ta krii­si­ti­lan­teis­sa. Vih­re­ää siir­ty­mää ener­gi­an­tuo­tan­nos­sa on jo pi­dem­pään pi­det­ty tär­ke­ä­nä il­mas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­sen kei­no­na. Ve­nä­jän Uk­rai­naan koh­dis­ta­man raa­ka­lais­mai­sen hyök­käyk­sen myö­tä ener­gi­ao­ma­va­rai­suu­teen pyr­ki­mi­nen on saa­nut myös uu­den tär­ke­än syyn. EU mak­saa Ve­nä­jäl­le ener­gi­as­ta mil­jar­di eu­roa päi­väs­sä, ja tämä tulo osal­taan mah­dol­lis­taa kan­san­mur­han jat­ku­mi­sen Uk­rai­nas­sa. Toki Ve­nä­jäl­tä tuo­ta­va ener­gia on pää­o­sin öl­jyä ja kaa­sua, mut­ta näi­tä käy­te­tään pal­jon säh­kön­tuo­tan­toon Eu­roo­pas­sa, ja ne tu­le­vat ole­maan suu­ril­ta osin kor­vat­ta­vis­sa säh­köl­lä ja ve­dyl­lä tu­le­vai­suu­des­sa.

Ru­ha­lan tuu­li­voi­ma­han­ke ei tie­ten­kään rat­kai­se ko­ko­naan edel­lä ku­vat­tu­ja on­gel­mia, mut­ta ha­jau­te­tus­sa säh­kön­tuo­tan­nos­sa pie­nis­tä ysi­köis­tä muo­dos­tuu iso ko­ko­nai­suus. Voim­me kaik­ki mah­dol­li­suuk­siem­me mu­kaan osal­lis­tua ke­hi­tyk­seen asen­ta­mal­la au­rin­ko­ken­no­ja, il­ma­läm­pö­pump­pu­ja, käyt­tä­mäl­lä ko­ti­mais­ta bi­oe­ner­gi­aa sekä huo­leh­ti­mal­la ener­gi­a­te­hok­kuu­des­ta. Oma pa­nok­sem­me fos­sii­li­va­paan ener­gi­ao­ma­va­rai­suu­den edis­tä­mi­seen on maa-alu­een vuok­raa­mi­nen tuu­li­voi­man ra­ken­ta­mi­seen.

Em­me mis­sään ta­pauk­ses­sa us­ko tuu­li­voi­man hait­taa­van mat­kai­lun ve­to­voi­maa, päin vas­toin.

Mat­kai­lu on meil­le erit­täin tär­keä elin­kei­no, Ruo­ve­den Rat­su­tal­li on yk­si suo­men suu­rim­mis­ta rat­sas­tus­lei­rien jär­jes­tä­jis­tä 1 600 lei­ri­vuo­ro­kau­del­la. Em­me mis­sään ta­pauk­ses­sa us­ko tuu­li­voi­man hait­taa­van mat­kai­lun ve­to­voi­maa, päin vas­toin. Suh­tau­dum­me myös erit­täin po­si­tii­vi­ses­ti ja kan­nus­ta­vas­ti Ruo­ve­del­lä jär­jes­tet­tä­viin kult­tuu­ri­ta­pah­tu­miin, nämä ta­pah­tu­mat ovat Ruo­ve­del­le tär­kei­tä.

Ym­pä­ris­töm­me on saa­ta­va ke­hit­tyä. Tä­män päi­vän toi­min­ta on huo­mi­sen his­to­ri­aa. Hyvä esi­merk­ki on suun­nit­te­lu­vai­hees­sa vuon­na 1982 ko­vaa vas­tus­tus­ta ai­heut­ta­nut 320 met­riä pit­kä Kau­tun sil­ta. Ai­ka­naan sen kat­sot­tiin pi­laa­van mai­se­man, mut­ta ny­ky­ään se kuu­luu olen­nai­se­na osa­na alu­een kult­tuu­ri­mai­se­maan. Näin kävi myös Eif­fel-tor­nil­le. Nä­ki­sim­me tuu­li­voi­ma­loi­den vies­ti­vän Ruo­ve­del­le saa­pu­vil­le kun­tam­me ja kun­ta­lai­sem­me po­si­tii­vi­sen suh­tau­tu­mi­sen puh­taam­paan, fos­sii­lit­to­maan ja Ve­nä­jäs­tä riip­pu­mat­to­maan ener­gi­aan.

Ai­no Ami­noff ja Ol­li Pek­ka­la

Ru­ha­lan kar­ta­no