Yleisöltä
Helena Puonti kuvailee innostuneesti 9.3. Ruovesi-lehdessä tuulivoiman hyviä puolia ekologisena vaihtoehtona. Etuina muun muassa hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja energiatuotannon omavaraistaminen. Kaikki kannatettavia asioita, ja niistä tuskin syntyy riitaa Ruovedellä tuulivoimakeskustelussa.
Ongelmana onkin Murskemäen tuulivoimahankeen läheisyys asutuksesta. Tähän ei Puonti puutu. Hankkeen vaikutusalueella asuu paljon ihmisiä ja kiinteistöjäkin on runsaasti. Alueella asuvilla ihmisillä on aiheellinen huoli siitä, toteutuvatko heidän osaltaan tasavertaisesti valtioneuvoston hyväksymät alueiden käyttötavoitteet, joissa tulee ottaa huomioon muun muassa terveellinen ja turvallinen elinympäristö. Alle kilometrin etäisyydellä melumallinnukseen luottaminen voi olla riskipeliä. Jopa ympäristöministeriön virkamies totesi minulle, että toki virheitä voi mallinnuksissa sattua. Hän myös totesi, että oikeampaa olisi tuulivoimapuiston sijasta puhua tuulivoimatuotantoalueesta. Eli se semantiikasta. Lähin esimerkki epäonnistumisesta on varmaankin Saarijärven Soidinmäki, jossa ihmiset ovat pettyneitä ja vihaisia meluun.
Puonti mainitsee THL:n tutkimuksen, jossa äänenpainetasot ovat olleet pienempiä kuin esimerkiksi liikenneympäristössä tai kaupunkikeskustassa. Kohtuullisen epämääräisiä mittoja ja ainakin itse olisin entistä varovaisempi, jos mittana käytetään liikennemelua.
Maiseman osalta Puonti toteaa, että kauneus on katsojan silmissä. Miksiköhän Pirkanmaan Liitto on Murskemäki-lausunnossaan korostanut hankealueen läheisyyteen sijoittuvia merkittäviä maisema-arvoja ja niiden suojelemista. Olisiko niin, että ajan saatossa meidän mieliimme, jopa lähes DNA-tasolle on iskostunut ideaali maisematyypeistä, joiden mukaan muun muassa seutukaavaliitot laativat listoja arvokkaista, säilytettävistä maisemista.
Tällä hetkellä hallinto-oikeuksissa on vajaa sata valitusta tuulivoimahankkeista. Eli Minna-Maija Simosen mainostama sopu tuulivoimahankkeissa on monin paikoin todella kaukana.
Ruovedellä ei ole vielä mitään kiirettä tuulivoimatalkoisiin, sillä tuulivoimaluukulla on tällä hetkellä jo jonoa. Alaa leimaa koordinaation puute, ylikuumentuminen, sopimuskähmintä ja kuntatasolla ennen kaikkea yhteisten pelisääntöjen puute tuulivoimaloiden etäisyyksistä.
Jonon pienenemistä odotellessa kunta voisi miettiä tuulivoimastrategiaansa ja sitä, mitä vastuullinen yhdyskuntasuunnittelu todella merkitsee. Tähän saakka tuulivoimakeskustelussa ja päätöksissä ihmiset eivät ole olleet etusijalla.
Veli-Pekka Heinonen
osa-aikainen ruoveteläinen
Turvallisemman tilan periaatteet ja niille perustettu tapahtumamme ovat herättäneet kysymyksiä. Ensiksi on tärkeää ymmärtää mitä käsite ”turvallisempi tila” tarkoittaa, ja miksi se on tärkeä. Pääasiallisena tarkoituksena on luoda tila, jossa jokainen osallistuja, myös vähemmistöryhmiin kuuluvat, saavat kokea olevansa turvassa sekä henkisesti että fyysisesti. Tila, jossa osallistujien ei tarvitse pelätä erilaisia syrjinnän muotoja, edes mikroaggressioita.
Turvallisemman tilan periaatteet ja niille perustettu tapahtumamme ovat herättäneet kysymyksiä. Ensiksi on tärkeää ymmärtää mitä käsite ”turvallisempi tila” tarkoittaa, ja miksi se on tärkeä. Pääasiallisena tarkoituksena on luoda tila, jossa jokainen osallistuja, myös vähemmistöryhmiin kuuluvat, saavat kokea olevansa turvassa sekä henkisesti että fyysisesti. Tila, jossa osallistujien ei tarvitse pelätä erilaisia syrjinnän muotoja, edes mikroaggressioita.
Toimitukseen soittanut mieshenkilö oli kuunnellut radiosta, että tamperelaisia katujen kunnossapitäjiä jopa uhkaillaan. Sitä hän ei voi ymmärtää.
Toimitukseen soittanut mieshenkilö oli kuunnellut radiosta, että tamperelaisia katujen kunnossapitäjiä jopa uhkaillaan. Sitä hän ei voi ymmärtää.
Kristillisdemokraattien hyvinvointialuevaltuustoryhmänä vierailimme tapaamassa ruovesiläisiä. Moni kuntalainen toi toistuvasti esille huolen maatalouden ja koko kunnan elinvoimaisuudesta.
Kristillisdemokraattien hyvinvointialuevaltuustoryhmänä vierailimme tapaamassa ruovesiläisiä. Moni kuntalainen toi toistuvasti esille huolen maatalouden ja koko kunnan elinvoimaisuudesta.
Kokemäenjoen reitti syntyi ja kehittyi tuhansien vuosien aikana. Eliöstö, kasvillisuus, kalasto kehittyi tänä aikana omaksi erityiseksi lajistokseen. Ihmisasutusten tultua joen rannoille siellä kalastettiin, metsästettiin ja viljeltiin. Jokea hyödynnettiin rakentamalla myllyjä/sahoja, sitä perattiin ja muokattiin mutta se virtasi kuitenkin vapaana. Vapaa joki tuotti paljon vaelluskalaa.
Kokemäenjoen reitti syntyi ja kehittyi tuhansien vuosien aikana. Eliöstö, kasvillisuus, kalasto kehittyi tänä aikana omaksi erityiseksi lajistokseen. Ihmisasutusten tultua joen rannoille siellä kalastettiin, metsästettiin ja viljeltiin. Jokea hyödynnettiin rakentamalla myllyjä/sahoja, sitä perattiin ja muokattiin mutta se virtasi kuitenkin vapaana. Vapaa joki tuotti paljon vaelluskalaa.
Heinäkuun 16. päivä Laivarantaamme rantautui sateisessa kelissä lähes neljäkymmentä vesijettiä: jettisafari oli lähtenyt Ruoveden laivarannasta.
Heinäkuun 16. päivä Laivarantaamme rantautui sateisessa kelissä lähes neljäkymmentä vesijettiä: jettisafari oli lähtenyt Ruoveden laivarannasta.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Syyskuun aurinkoiset terveiset Kurusta!
Terttu Kylmäniemi
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste