Vil­ja­ma­ka­sii­nin ke­sä­näyt­te­lyi­den sar­ja on al­ka­nut. Täl­lä vii­kol­la ava­jai­sia viet­ti­vät ala­ker­ran Timo Ju­kan hur­ja ITE-tai­de sekä ylä­ker­ran Kris­tii­na Kyy­rön ja Rit­va Ko­va­si­men maa­laus- ja gra­fiik­ka­näyt­te­ly.

Rit­va Ko­va­sin ker­too, et­tä edel­leen rak­kain ai­he ovat öl­jy­vä­ri­muo­to­ku­vat. Vii­mei­sen pa­rin vuo­den ai­ka­na pens­se­lis­tä on kui­ten­kin läh­te­nyt pal­jon eläi­nai­hei­ta.

– Kau­ko­kai­puu ja ek­so­tiik­ka, eh­kä ne ovat siir­ty­neet maa­lauk­siin. Af­rik­ka on ai­na mi­nua kieh­to­nut, mut­ta en ole pääs­syt siel­lä kos­kaan käy­mään.

Moni tau­lui­hin ikuis­tet­tu eläin­la­ji on uha­na­lai­nen, ku­ten Af­ri­kan mus­ta pant­te­ri tai ben­ga­lin­tii­ke­ri.

– Ky­sy­mys on myös sii­tä, mitä luon­nol­le ta­pah­tuu, Ko­va­sin sa­noo.

Kris­tii­na Kyy­rö sa­noo, et­tä täl­lä het­kel­lä mie­les­sä on enem­män abst­rak­ti kuin esit­tä­vä kuva.

– Vä­rit ovat tär­kei­tä ja voi­mak­kai­ta, mut­ta nyt tul­lut kan­kaal­le myös peh­me­äm­piä sä­vy­jä.

Tai­te­li­ja­ys­tä­vys­ten toi­nen yh­teis­näyt­te­ly on sa­maan ai­kaan esil­lä Kal­le­nau­ti­on kie­va­ris­sa Juu­pa­jo­el­la

Ju­han­nus­vii­kol­la Vil­ja­ma­ka­sii­niin saa­puu ku­van­veis­tä­jä ja ro­mu­tai­teil­ja Mar­ko Vah­to­ka­ri sekä Ba­ren-Ba­ren luon­to­ko­ke­muk­sis­ta ins­pi­roi­tu­va mo­ni­puo­li­nen tai­tei­li­ja­ryh­mä.

Hei­nä­kuun kak­si en­sim­mäis­tä viik­koa Noi­ta­kä­rä­jien ai­kaan Vil­ja­ma­ka­sii­nis­sa vie­te­tään sa­ta­vuo­tis­juh­lia: El­ga Se­se­man­nin ja Un­to Liet­ty­än.

El­ga Se­se­mann asui ja työs­ken­te­li Ruo­ve­del­lä vuo­si­kym­me­nien ajan ja myö­hem­min­kin viet­ti tääl­lä ke­sän­sä. Un­to Liet­ty­än näyt­te­lyn kes­kei­nen ai­he on hä­nel­le ra­kas poh­jois­hä­mä­läi­nen mai­se­ma.

Tai­tei­li­ja­to­ve­ruk­set kuu­lui­vat so­dan­jäl­kei­seen Ruo­ve­del­lä asu­nee­seen nuor­ten tai­tei­li­joi­den su­ku­pol­veen, joka ta­pa­si, piti yh­tä ja ko­ko­si yh­tei­siä näyt­te­lyi­tä. Ys­tä­vä­pii­ri ni­met­tiin leh­ti­ju­tuis­sa juh­lal­li­ses­ti Ruo­ve­den tai­tei­li­ja­siir­to­kun­nak­si.

Mu­ka­na on El­ga Se­se­man­nin töi­tä pää­o­sin 1950–1980-lu­vuil­ta, ker­too näyt­te­lyn koon­nut Tii­na Tuu­las­vaa­ra-Ka­le­va.

– El­ga­han oli sii­tä har­vi­nai­nen ai­kan­sa tai­tei­li­ja, et­tä hän elät­ti it­sen­sä täy­sin tai­teel­laan. Hän teki pal­jon muo­to­ku­via, nii­tä on ruo­ve­si­läi­sil­lä var­mas­ti pal­jon. Toi­saal­ta El­gan var­hais­kau­den töi­tä on ol­lut juu­ri esil­lä esi­mer­kik­si Ate­neu­min Mo­der­ni nai­nen-näyt­te­lys­sä.

Tuu­las­vaa­ra-Ka­le­va sa­noo, et­tä Vil­ja­ma­ka­sii­nin näyt­te­ly on muis­te­lu­näyt­te­ly, ei tai­de­his­to­ri­al­li­nen, ret­ro­pek­tii­vi­nen näyt­te­ly.

– Mu­ka­na on myö­hem­piä te­ok­sia, mai­se­mia ja mie­len­mai­se­mia mo­nen­lai­sil­la tek­nii­koil­la; gu­as­si- ja öl­jy­vä­ri­töi­tä.

Sa­maan ai­kaan El­ga Se­se­ma­nin töi­tä on esil­lä myös Asun­ta-atel­jees­sa ja Ruo­ve­den kir­jas­tos­sa, jos­sa esil­lä on yh­teis­kou­lun reh­to­rei­den ku­via.

Asun­ta-atel­jees­sa esil­lä on per­heys­tä­vän te­ke­miä muo­to­ku­via su­vun jä­se­nil­tä.

– Atel­jeen lai­na­te­ok­set ei­vät ole muo­to­ku­via, ker­too Har­ri Asun­ta.

Li­säk­si esil­lä on Pek­ka Asun­nan öl­jy­vä­ri­töi­tä ja lai­vo­jen pie­nois­mal­le­ja.

– Isä­ni ei ole kos­kaan pi­tä­nyt näyt­te­lyä, Har­ri Asun­ta ker­too.

Pek­ka Asun­ta oli myös jazz-muu­sik­ko, mis­sä roo­lis­sa hän oli­kin ai­ka­naan enem­män esil­lä kuin ku­va­tai­tei­li­ja­na. Tai­tei­li­jat koh­taa­vat yh­des­sä tau­lus­sa konk­reet­ti­ses­ti­kin.

– Näyt­te­lys­sä on El­ga Se­se­man­nin te­ke­mä muo­to­ku­va Pe­kas­ta.

Hei­nä­kuun lo­pul­la Vil­ja­ma­ka­sii­nis­sa ovat esil­lä tai­tei­li­ja ja pos­lii­nin­maa­laa­ja Riik­ka Hau­ta­mä­en ret­ros­pek­tii­vi­nen näyt­te­ly sekä graa­fik­ko Riit­ta Ylis­ta­lon muis­to­näyt­te­ly.

Ke­sän päät­tää Tai­deyh­dis­tys pe­rin­tei­sel­lä vuo­si­näyt­te­lyl­lään.