Vuoden varrelta: Valokuvaaja näki maailman toisella tavalla
Tilanne on herkkä. Ennen tilaisuutta Matti Kuusela pohtii, miten mahtaa käydä?
– Ei voi tietää etukäteen, missä kohtaa ääneni pettää, hän sanoo.
Toimittaja Matti Kuusela kertoi Suomen hienoimpien lehtikuvien taustoista, tarinoita reportaasimatkoista valokuvaaja Raine Lehtorannan kanssa.
Seurakuntakeskus Aatokseen oli kokoontunut runsaat 70 silmäparia, jotka näkivät henkeäsalpaavan kauniita valokuvia heijastettuina suurelle valkokankaalle.
Aatoksessa näimme 66 kuvaa, joukossa oli myös kuvia Ruovedeltä.
Lehtoranta näki kohteet omalla tavallaan. Kuvassa on Ruoveden uimarannan hyppytorni.
Jyrki Liikka
Työpari Kuusela-Lehtoranta teki yhdessä töitä yli 30 vuotta. Lehtoranta kuoli huhtikuussa 2019.
He kiersivät yhdessä maailmalla, mutta myös lähiseuduilla. Kuuselan mukaan 79 % jutuista on tehty Nokialla ja Pirkanmaalla.
– Rainella oli vuodesta 2007 asti mökki Siperiansaaressa. Saari edusti hänelle vapautta ja itsenäisyyttä. Miehisen vapauden viimeinen valtakunta, Kuusela kertoo.
Kuuselalla on tallessa kaikki Rainen ottamat kuvat, joita on 700 000. Useimmat ovat loistavia, suuri osa hyviä.
– Kun olin sairaslomalla polvileikkauksen vuoksi, minulla oli aikaa niitä järjestellä.
Kuvista koottiin valokuvanäyttely Nokialle sekä kirja Tampere ja muu maailma – Raine Lehtorannan kuvia kotoa ja kaikkialta.
Tammikuussa 2022 näyttely toteutuu Tampereen pääkirjasto Metsoon.
Lehtoranta etsi viistoa valoa.
Nokialaisen Kuuselan mukaan niin ikään nokialainen Lehtoranta näki maailman toisin kuin me muut.
Lehtorantaa kiehtoivat pilvet ja lumi sekä veneet ja joet. Myös puut olivat Lehtorannalle loputtoman ilon ja oivalluksen lähde.
Lehtoranta etsi viistoa valoa.
– Raine katsoi ihmisiä ja ympäristöä suuresti ihmetellen, tarkasti, syvästi, hauskasti ja lopulta hieman surumielisesti.
Lehtoranta ei kikkaillut. Kuvassa oli aina oltava jokin idea.
– Raine ei ottanut kuvia varmuuden vuoksi. Piti olla pätevä syy ottaa kuva, Kuusela kertoo.
Kyse oli enemmänkin kuvien poimimisesta.
– Lähdimme liikkeelle kiireettömästi ja katsoimme mitä tulee vastaan.
Nyt Kuusela ottaa juttumatkallaan kuvat itse.
Lehtorantaa kiehtoivat pilvet ja lumi sekä veneet ja joet.
Jyrki Liikka
Vesi oli Lehtorannalle tärkeä elementti.
Jyrki Liikka
Juttumatkalla "Mannerheimin jalanjäljillä" oli tarkoitus kuvata hevosia, mutta niitä ei löytynyt.
– Sitten Raine kuvasi vanhoja autoja ja mopoja ja minä keksin niihin tarinoita, muistelee Kuusela.
Kuuselalla on matkoista runsaasti tarinoita. Timbuktussa heiltä loppuivat rahat.
– Menimme kasinolle. Laitoin kaikki jäljellä olevat rahat 7:lle. Voitimme 700 dollaria. Laitoin uudelleen 7:lle ja voitimme jälleen 700 dollaria. Näin saimme rahat lentolippuihin, kertoo Kuusela.
Ennen kuvaamista Raine odotti, että valo tulee oikeasta suunnasta.
Jyrki Liikka
Lehtoranta sai tehtäväksi ottaa kuvia aiheesta pyhyys. Tässä kuvassa on hammasharja.
Jyrki Liikka
Tsunami oli käännekohta, tällä matkalla Kuusela ei ollut mukana. Lehtoranta ei koskaan toipunut siitä matkasta. Hän ei halunnut kuvata sitä, mitä kaikki odottivat; kurjuutta ja ruumiita.
– Pitää kunnioittaa ihmisiä heidän surussaan, Lehtoranta oli Kuuselalle sanonut.
Vuoden lehtikuva, Siivet. Kuva nuorista vangeista Lebedevan tutkintovankilasta Pietarista. Lehtikuvaajien raati epäili kuvaa lavastetuksi, mitä se ei ole.
Jyrki Liikka
– Teimme reportaaseja Afrikasta, Aasiasta, Keravalta, Pietarista, Siperiasta, koripallosta, runoista, veneistä, kuolleista, kukista, laitureista. Raine otti ihmisistä niin hyviä että itkettää, Kuusela kertoo.
Lehtoranta oli myös lasten kuvaaja. Jokainen lapsi on kuvassa oma itsensä.
– En tiedä miten hän sen teki, mutta kohde katsoo sinua, ei kameran linssiä, analysoi Kuusela.
"Katselimme yhdessä tähtiä myös Ruovedellä", kertoo Kuusela.
Jyrki Liikka
Lehtoranta sai tunnustusta jo elinaikanaan: valinta vuoden valokuvaajaksi, Bonnierin Suuren journalistipalkinnon ja paljon muuta.
Aamulehden kuvaajista Lehtoranta on Kuuselan mukaan kiistatta kaikkien aikojen merkittävin.
Kuvassa oli aina oltava jokin idea.
Yllättävä tieto on, että Lehtorannan toinen silmä oli sokea.
– Sanoin Rainelle, että sen vuoksi otat niin hyviä kuvia. Hän vastasi, että jos minulla olisi kaksi näkevää silmää, kuvat olisivat vielä parempia.
Juttu on ensimmäisen kerran julkaistu Ruovesi-lehdessä syyskuussa 2021.


