Runebergin päivän tilaisuus keräsi maanantai-iltana Kulttuuriparantolaan mukavasti väkeä. Kahvittelun lomassa saatiin ennen esityksiä nauttia makoisat Runebergin tortut ja rupatella.
Johan Ludvig Runeberg (1804–1877) on lyönyt leimansa Ruoveteen monella tavalla. Yksi merkittävä paikka on Runebergin lähde.
– Kun kirkolle tultiin lapsena, lähteellä täytyi käydä juomassa vettä, kertoo Timo Ikkala.
Tarjolla Kulttuuriparantolassa oli kahvia ja Runebergin torttuja.
Jyrki Liikka
Varsinainen ohjelmaosuus alkoi Lähteen Likkojen esityksellä. Naiskuoro esitti kaksi laulua: Lähteellä, joka on kuoron tunnussävel ja Tula tuulan tuli tuli tei, josta kuoroa johtanut Anu Kuivasmäki totesi, että kyseessä on perisuomalainen rakkauslaulu mollissa.
Lähteen Likat esitti laulut Lähteellä ja Tula tuulan tuli tuli tei.
Jyrki Liikka
Otteita Runebergin tuotannosta esittivät Salme Lehtonen ja Aino Sillanpää.
Lehtoselle Runebergin päivä on merkittävä päivä, sillä tasan kaksikymmentä vuotta sitten allekirjoitettiin kauppakirja talosta, jossa hän asuu.
Sillanpää muistutti, että Runeberg oli sotamelskeiden keskellä myös romantikko. Hän esitti runon Pilven veikko, jonka alaotsikko on Enempi kuin elämä on lempi.
Maamme-laulussa on 12 säkeistöä, joista Salme Lehtonen esitti ruonon keskeltä kolme säkeistöä. - Usein lauletaan kaksi ensimmäistä ja viimeinen säkeistö, Lehtonen sanoo.
Jyrki Liikka
Veikko Önkki kertoi Runeberg-näyttelyn kuvatauluista, jotka olivat ensimmäistä kertaa esillä 20 vuotta sitten Runebergin 200-vuotisjuhlavuonna.
Kuvataulut ovat esillä samassa järjestyksessä kuin Vänrikki Stoolin tarinat -kirja etenee. Ensimmäisen kuvataulun aihe on Maamme-laulu ja viimeisen Adlercreutz.
Veikko Önkki kertoi eläväisesti Runeberg-näyttelyn kuvatauluista.
Jyrki Liikka
Runeberg toimi 1825–1826 Ritoniemen kartanossa kotiopettajana. Hänelle saattoi hyvin jäädä mieleen sotamiesten nimiä. Yksi runo on nimeltään Munter.
– Esimerkiksi Rämingissä on ollut Munterin pelto, jossa on ollut aikoinaan sotilastorppa, Önkki kertoo.
Adlercreutz lähti sotapalvelukseen 13-vuotiaana, kuten aatelissuvun pojilla oli silloin tapana. Moni suku myös menetti sodissa poikiaan.
– Voittojen ohella Adlercreutz kärsi tappion Siikajoella, minkä seurauksena Suomi liitettiin Venäjään. Ruotsi menetti Suomen, Önkki mainitsee.
Louis Sparren tekemässä kuvassa kaksi miestä hiihtää rinnettä alas Pyynikkilässä.
Jyrki Liikka
Toinen tarinakokonaisuus on nimeltään Hirvenhiihtäjät, jota Runeberg alkoi valmistella lähdettyään Ruovedeltä.
– Hän oli täällä mukana hirvijahdissa Riekkolan tilan mailla Pihlajalahden takana, kertoo Önkki.
Hirvenhiihtäjät-teosta kuvitti muiden kuvataiteilijoiden ohella myös Louis Sparre, joka 1891 asui Pyynikkilän pappilan yläkerrassa.
– Sparre oli ihastunut maalaismaisemiin. Eräässä kuvassa kaksi miestä hiihtää rinnettä alas. Kyseessä ovat Pyynikkilän pappilan rinteet, Önkki sanoo.
Leikkimieliseen tietovisaan saattoi ottaa osaa vastaamalla kahdeksaan vaihtoehtoiseen kysymykseen ja pudottamalla vastauspaperi pahvilaatikkoon. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan palkintoja, mistä ilmoitetaan myöhemmin kunnan sivuilla.
Tilaisuuden järjesti Kulttuuritoimi.
Oikaisu 8.2. klo 8.30: Toimittaja tulkitsi epätarkasti Siikajoen taistelun vaiheita. Siikajoen taistelun tulos 18. huhtikuuta 1808 oli se, että venälaisten eteneminen pysähtyi.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Arto Petäjä kuvasi Pouruntien varrella kauniin kukan, joka googletettuna vaikuttaa olevan kielikämmekkä.
Arto Petäjä
Valtuusto kokokouksessa on käsiteltävänä vain kaksi asiaa. Kuva maaliskuulta 2023.
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste