Siiri Enorannan äidinpuoleisen suvun juuret ovat Ruovedellä.
Liisa Valonen
Kirjat: Siiri Enoranta kuljettaa pysähtyneisyydestä murrokseen – Ihmisten suonissa virtaa mahla
Siiri Enorannalta eivät maailmat lopu. Uusin ja järjestyksessä yhdestoista romaani Keuhkopuiden uni tuo jälleen oivan lisän hänen luomiensa mielikuvituksellisten elinympäristöjen joukkoon.
Tällä kertaa Enoranta vie meidät Homo arboristen asuinseudulle, jossa ihmisten suonissa virtaa mahla ja selviytyäkseen hengissä heidän on aina yöksi kiinnityttävä omaan keuhkopuuhunsa. Valveillaoloaikaansa he voivat pidentää käyttämällä siirappia, jonka hopeakaivoksilla rikastunut keksijämarkiisi Berenice on kehittänyt. Sitä myymällä hänestä on tullut yhteisönsä mahtavin mies.
Nyt eletään eräänlaista pysähtyneisyyden kautta, jossa aikaa tuhlataan leikkimällä hovia ja huvittelemalla prameitten kartanoitten kutsuilla.
Selässä olevat siivet eivät Homo arborikseja enää kanna, vaan ne ovat jäänne entisajoista, jolloin heidän esivanhempansa vielä osasivat lentää. Nyt eletään eräänlaista pysähtyneisyyden kautta, jossa aikaa tuhlataan leikkimällä hovia ja huvittelemalla prameitten kartanoitten kutsuilla. Sinne sonnustautuu myös kirjan päähenkilö Katica, joka seurapiireissä tunnetaan hurmaavana kreivitär Aikaterinenä.
Tapahtumat vauhdittuvat, kun Katica suututtaa samalla teolla sekä lentolaitteita suunnittelevan veljensä Aingerun että keksijämarkiisi Berenicen. Markiisi käyttää valtaansa ja rankaisee julmasti uppiniskaista Katicaa. Samalla käynnistyy kierre, joka johtaa Homo arboristen yhteisön murrokseen. Sen vaikutuspiiri laajenee koskemaan myös kauempana asuvaa ja muista keuhkopuista eristettyyn emopuuhun juurtunutta lähilajia.
Enorannan yhdestoista romaani luo jälleen uuden maailman.
Keuhkopuiden unessa on mukana paljon Enorannan aikaisemmista romaaneista tuttuja teemoja, jotka liittyvät luontoon, vallankäyttöön ja seksuaalisuuteen. Vahva yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen pohjavire on nytkin olemassa, mutta näkökulma on selvästi uudistunut ja painopiste on siirtynyt yleisestä yksityiseen.
Uutta on enenkaikkea henkilökuvauksen monipuolistuminen. Toki ihmiset nytkin ovat taustayhteisönsä jäseniä ja käyttäytyvät sen mukaisesti. He eivät kuitenkaan ole yksiselitteisesti hyvän tai pahan puolella, vaan heidän olemuksestaan löytyy myös erisuuntaisia ominaisuuksia, sisäisiä ristiriitoja ja inhimillisiä heikkouksia.
Vahva yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen pohjavire on nytkin olemassa, mutta näkökulma on selvästi uudistunut ja painopiste on siirtynyt yleisestä yksityiseen.
Keskeiseksi motiiviksi nousee kosto, jonka Katica kohdistaa keksijämarkiisi Bereniceen. Keino on kuitenkin niin järeä, että sen seuraamukset laajenevat yhteiskunnalliseksi murrokseksi, joka alkaa nakertaa entistä elämänmuotoa, mullistaa koko yhteisöä ja pakottaa sen ottamaan seuraavan askeleen evoluution ketjussa.
Tässä kirjassaan Enoranta ei kirjoita voittajien ja häviäjien historiaa, vaan näyttää, että suurten yhteisöllisten muutosten pontimena saattavat olla puhtaasti henkilökohtaiset syyt ja tällöinkin valinnat eri vaihtoehtojen välillä voivat olla vaikeita, usein kulloisestakin tilanteesta riippuvia ja ehkä sattumanvaraisiakin. Niiden seuraamukset ovat kuitenkin vääjäämättömiä.
Se mestarillinen tapa, jolla Enoranta kuvaa pinnan alla kytevää räjähdysherkkyyttä ja niitä sysäyksiä ja arvaamattomuuksia, jotka aloittavat muutoksen ja johtavat uuteen kehityskauteen, onkin Keuhkopuiden unen parhainta antia.
Tapani Uusiniitty
Siiri Enoranta: Keuhkopuiden uni, Gummerus 2024.
Kuka
Siiri Enoranta
Mäntässä 1987 syntynyt ja Tampereella elävä Pirkkalaiskirjailija. Hänen äidinpuoleiset sukujuurensa ovat Ruovedeltä, jossa hänellä on lapsesta alkaen ollut läheiset suhteet mummuun ja pappaan.
Koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti ranskalaisesta filologiasta. Hän on opiskellut ranskaa ja espanjaa Tampereen yliopistossa sekä kirjoittamista Oriveden Opistossa.
Siiri Enorannan uusin romaani Keuhkopuiden uni. Ennen sitä häneltä on ilmestynyt kymmenen kirjaa.
Suurin osa Siiri Enorannan kirjoista on fantasia- ja tieteiskirjallisuutta, spekulatiivisiä fiktioita ja dystopioita. Ne ovat nuortenkirjallisuutta, mutta sopivat yhtä hyvin aikuisten luettaviksi.
Ensimmäiset kolme romaania Omenmean vallanhaltija (2009), Nukkuu lapsi viallinen (2010) ja Gisellen kuolema (2011) ilmestyivät Robustoksen kustantamina, samoin Josir Jalatvan eriskummallinen elämä (2017).
WSOY:n julkaisemina ovat ilmestyneet Painajaisten lintukoto (2012), Nokkosvallankumous (2013), Surunhauras, lasinterävä (2015), lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Tuhatkuolevan kirous (2018), Kesämyrsky (2020) ja Maailmantyttäret (2022).


