Luontokadon torjunnalla on erityinen tarve Etelä-Suomessa
Yleisöltä
Ruoveden kunnanhallituksen 6.2. tekemä päätös edistää Helvetinjärven ja Seitsemisen
kansallispuistojen laajentamista on hyvin perusteltu ja ajoitettu. Eduskunta vaihtuu kevään aikana ja uuden hallitusohjelman valmistelu käynnistyy. Nyt on vaikuttamisen aika, sillä Etelä- Suomessa metsien suojelutilanne on riittämätön ja metsälajisto on laajasti uhanalaista. Missään muualla Etelä-Suomessa ei ole mahdollista perustaa yli 20 000 ha:n kansallispuistoa kuin täällä Pirkanmaan alueella.
Vesa Kastari (RL 23.2.) ja Tapio Vaali (RL 2.3.) pitävät kansallispuiston perustamista ja sen vaikutuksia matkailulle kyseenalaisina ja jopa illuusioina. Ja asioista pitäisi heidän mielestä käydä laajempaa keskustelua ennen mitään aloitteita. Kastarin mielestä kansallispuistoaloitteella ei huomioida metsähallituksen viimevuosien ponnistuksia omaehtoiseen metsänsuojeluun ja aktiivisen luonnonhoidon lisäämiseen.
Valitettavasti viimeaikainen julkisuus kertoo toista Metsähallituksen toimenpiteistä. Metsähallitukselle asetetut tulostavoitteet korostavat puuntuotantoa ja siksi selvästi arvokkaita metsiä on hakkuiden piirissä.Tämä näkyy mm. Kurun Riuttaskorven virkistysmetsässä.
Metsähallituksen Luontopalvelut selvittää vuosittain kansallispuistojen kävijöiden synnyttämiä paikallistaloudellisia tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Viime vuonna Helvetinjärven kansallispuiston kokonaisvaikutus oli 1,3 milj. euroa ja työllisyysvaikutus 12 htv. Tapio Vaalin ehdotus Ruoveden osallistumisesta kansallispuiston hoitoon ja opastuskeskuksen perustamiseen edistäisi entisestään kansallispuiston virkistyskäyttöä.
Nyt on vaikuttamisen aika, sillä Etelä- Suomessa metsien suojelutilanne on riittämätön ja metsälajisto on laajasti uhanalaista.
Pohjois-Pirkanmaan valtion metsät ovat laajuudeltaan yli 100 000 ha ja kattavat 10%
Pirkanmaan metsäalasta. Montrealin biodiversiteettisopimuksen toimeenpano, jonka Suomikin on allekirjoittanut, edellyttää nopeita toimia tavoitteen saavuttamiseksi. Katse Etelä-Suomessa kohdistuu silloin valtion metsiin ja erityisesti Pirkanmaalle. Esitetystä, kokonaan valtionmaalle sijoittuvasta 11 000 ha kansallispuistolaajennuksesta, lähes puolet on nyt jo luonnonsuojelullisesti arvokkaita. Tämä alue tulisi jättää metsätaloudelta rauhaan ja keskittyä luonnon ennallistamiseen. Kansallispuiston laajennukset voidaan tehdä valtioneuvoston asetuksella. Jos tämä hanke nousee hallitusohjelman kautta valmisteluun, tullaan perustumaan alueellinen työryhmä toteutusta varten ja siinä kaikki intressiryhmät ovat edustettuina.
Ruovesi on luonnonkauneudestaan tunnettu ja on hienoa, että Ruoveden päätöksenteossa katsotaan tulevaisuuteen ja ymmärretään kansallispuistojen arvo niin luonnon kuin virkistyksen ja matkailunkin kannalta.
Aimo Kuivamäki, pj
SLL Virtain-Ruoveden yhdistys ry.
Hannu Raittinen, pj
SLL Ylöjärven yhdistys ry.