Panelisteiksi kutsutut Waltteri Martelin (vas.), Ville Happonen, Toni Leppänen, Aila Luikku ja Anssi Manninen etsivät elinvoiman merkkejä kunnasta. Elinvoimapäällikkö Tanja Lahti oli estynyt tulemasta paikalle.
Terhi Kääriäinen
Urheilutalolla laitettiin mietintämyssy päähän: elinvoiman nousun merkkejä näkyvillä – bensa-aseman uutta sijaintia etsitään kuumeisesti
Urheilutalolla etsittiin perjantai-iltana kunnan elinvoiman uutta nousua. Asiaa pohtivaan paneelikeskusteluun oli kutsuttu virkahenkilöitä sekä yrittäjien edustaja.
Tilaisuuden juontanut journalisti Matti Posio summasi elinvoiman lähtevän siitä, että on asunto, työpaikka sekä lapsille päivähoito ja koulu.
Posio tiedusteli alkuun, mikä on nyt paremmin kuin vajaa vuosi sitten, jolloin järjestettiin ensimmäinen Valot päällä Ruovesi -paneeli.
Kunnanjohtaja Toni Leppänen mainitsi kasvaneen yhteisöllisyyden, josta kertovat muun muassa Pirhalle osoitetut adressit.
Tekninen johtaja Waltteri Martelin kiitti, että avoimet virat ja toimet on saatu täytettyä. Hallintojohtaja Ville Happonen listasi hallinnon prosessien petraantuneen ja verotulojen kasvaneen, tosin yhteisöveroissa näkyy miinusta.
Sivistysjohtaja Aila Luikku hehkutti kirjaston omatoimiaukioloja, jotka ovat saaneet valot syttymään iltaisin ja viikonloppuisin. Ruoveden Yrittäjien puheenjohtaja Anssi Manninen totesi Kantakievarin tuoneen elämää kirkonkylälle jopa yöaikaan.
Keskustelua johdatellut Matti Posio kuuluu Ruoveden vapaa-ajanasukkaisiin.
Terhi Kääriäinen
Keskustelussa toivottiin lisää Vinhan kirjakaupan kaltaisia menestystarinoita joko nykyisistä tai uusista yrityksistä.
Leppänen toivotti kaikenlaiset yritykset tervetulleiksi kuntaan, mutta myös nykyisistä on pidettävä huolta. Happonen kannusti käyttämään paikallisia palveluita, mikä vaikuttaa myös työllisyyteen.
Mannisen mielestä yrittäjän tärkein tehtävä on yrittää, mutta kunnan pitää mahdollistaa tämä. Yritys tarvitsee toimiakseen työvoimaa, asiakkaita, tiloja ja pääomaa, ja kunta voi olla mukana kaikissa näissä. Manninen toivoi kuntaan uusia tasokkaita asuntoja.
Martelin pohti investointien tärkeysjärjestystä ja arvovalintoja. Vajaakäytöllä olevista kiinteistöistä pyritään pääsemään eroon: Tuuhosen leirikeskus on nyt kaupan huutokauppasivustolla.
Kunta ei Haapasaaren toimintaa pitkään pyöritä vaan sinne pitää löytää muu taho.
Yleisöstä Jukka Viitasalo pyysi Haapasaaren välitilinpäätöstä. Mitä näyttävät käyntitilastot ja eurot sen jälkeen, kun kunta on ryhtynyt yrittäjäksi?
Kunnanjohtajalla ei ollut antaa selviä lukuja. Hänen mukaansa kunta ei Haapasaaren toimintaa pitkään pyöritä vaan sinne pitää löytää muu taho. Martelin lisäsi, että tilat halutaan laittaa siihen kuntoon, että siellä olisi kiinnostavaa yrittää.
Tällä hetkellä ABC on aktiivisin, joka pyrkii ratkaisun löytämään, mutta Visuvesi ei ole heille ratkaisu.
Bensan jakelun säilyminen paikkakunnalla on kunnalle tärkeä edunvalvontakysymys, kiteytti tekninen johtaja. Kunnassa on etsitty kuumeisesti uutta sijaintia, joka tyydyttäisi jakeluasemia, mutta olisi pohjavesialueen ulkopuolella.
– Kunnan lähtökohta on ilman muuta se, että meillä on oltava täällä vähintään yksi asema. Me ollaan elynkin suuntaan tarvittaessa aika tiukkoina siinä kohtaa, jos näyttää siltä, että viimeinenkin suljetaan eikä ole korvaavaa tilalle.
Kun paneelissa ehdotettiin sijainniksi Visuvettä, Martelin sanoi kaavamuutoksen käynnistyvän heti, jos jakeluasemayrittäjät haluavat sinne. Heille näyttää kuitenkin olevan tärkeää, että uusi sijainti on Kuruntien liittymän eteläpuolella.
– Tällä hetkellä ABC on aktiivisin, joka pyrkii ratkaisun löytämään, mutta Visuvesi ei ole heille ratkaisu. He haluaisivat Kukkapaikan läheisyyteen, mutta pohjavesialueen ulkopuolelle, Martelin sanoi.
Jos on joutunut syrjityksi tai kiusatuksi, kynnys palata Ruovedelle on korkea.
Entä miten nuoret saataisiin juurtumaan paikkakunnalle?
Luikun mukaan kerhot, leirit ja retket ovat sitä yhteisöllistä toimintaa, mikä auttaa juurtumaan.
– Jotenkin pitäisi saada lapsille ja nuorille se tunne, että voi olla ylpeä ruovesiläisistä juurista. Se perustuu hyvinvoinnin kokemukseen, joka pohjautuu jo varhaiskasvatuksesta mutta myös kouluajoista.
– Jos ei ole kokenut hyvinvointia täällä ollessaan, jos on joutunut syrjityksi tai kiusatuksi, kynnys palata Ruovedelle on korkea, Luikku arvioi.
Uusi päiväkoti, pienet kyläkoulut ja ryhmikset ovat monelle vetovoimatekijä kuntaan muuttamista miettiessä.
Nuoret lähtevät muualle, jos työpaikkaa ja asuntoa ei ole.
Kun puhe tuli Visuveden irtautumisajatuksesta, kunnanjohtaja myönsi, ettei se tunnu hyvältä.
Yleisöstä visuvesiläinen Timo Kangaspusu totesi, että on aivan sama, mihin kylään kunta laittaa rahaa.
– Laittakaa sinne, missä toimitaan, tehdään, yritetään ja löydetään rahoille käyttöä.
Kangaspusu kehotti katsomaan eteenpäin, sillä nuoret lähtevät muualle, jos työpaikkaa ja asuntoa ei ole.
Paneelikeskustelua seurasi Urheilutalolla noin 70 kuulijaa, jotka saivat osallistua nostamalla kyllä- ja ei -lappuja juontajan esittämiin kysymyksiin.
Terhi Kääriäinen
Paneelikeskustelun järjesti Ruoveden MTK:n ja Yrittäjien yhteinen Valot päällä Ruovesi -hanke, johon osallistuvat myös Ruoveden kunta ja PoKo.
Urheilutalon yleisö sai olla mukana keskustelussa vastaamalla tilaisuuden juontajan esittämiin kysymyksiin kyllä ja ei -lapuilla. Puheenvuoroissa esille nousivat muun muassa luontokeskus, teollisuushalli, rivitalokaavoittaminen ja majoituskapasiteetin puute.
Tallenteen tilaisuudesta voi katsoa ruovesi-lehti.fi-sivun linkin kautta.
Lisätty 26.2. klo 9.15 kuvatekstiin tieto siitä, että Tanja Lahti oli estynyt tulemasta paneeliin.