Kynt­ti­lä­lyh­ty Kult­tuu­ri­pa­ran­to­lan rap­pu­pie­les­sä va­lai­see suun­taa yh­teen tä­män jou­lu­na­lun in­tii­mim­meim­mis­tä kon­ser­teis­ta.

Min­na Ka­ta­ja­mä­en (lau­lu) ja Jark­ko Ra­si­sen (ki­ta­ra) duon Jou­lun lau­lel­mat tar­jo­a­vat tut­tu­ja ja vä­hem­män tun­net­tu­ja jou­lu­lau­lu­ja omal­la nä­kö­kul­mal­la so­vi­tet­tu­na.

Lau­lut duo on poi­mi­nut esi­tet­tä­väk­si nii­den kos­ket­ta­vuu­den pe­rus­teel­la.

– Us­kon, et­tä jo­kai­nen voi ko­kea ja tun­tea elä­myk­siä ja muis­to­ja nii­den kaut­ta, Min­na Ka­ta­ja­mä­ki ter­veh­tii ylei­söä.

Lau­lel­ma­tuo­ki­on ai­ka­na kuul­laan mie­leen­pai­nu­via tul­kin­to­ja eten­kin suo­ma­lais­ten nai­sar­tis­tien tun­ne­tuik­si te­ke­mis­tä jou­lu­lau­luis­ta. Näis­tä eri­tyi­sen pu­hut­te­le­via ovat Tämä maa­il­ma tar­vit­see rak­kaut­ta, Mary Did You Know (Suvi Te­räs­nis­ka), Toi­ve (Pau­la Koi­vu­nie­mi), Tai­vas sy­lis­sä­ni (Ca­ro­la) ja Jou­lu ys­tä­väl­le (Sai­ja Tuu­pa­nen). Muu­ta­man mie­sar­tis­tin­kin tu­tuk­si te­ke­mä jou­lu­lau­lu on pääs­syt mu­kaan, ku­ten Siel­lä­kin on jou­lu (Sa­mu­li Edel­man) ja Mie­len­rau­haa (Jark­ko Aho­la).

Van­hem­paa lau­lu­pe­rin­net­tä edus­ta­vat Kol­men ku­nin­kaan mars­si ja lau­lel­mat päät­tä­nyt Var­pu­nen jou­lu­aa­mu­na.

Duo Jarkko Rasinen-Minna Katajamäki loihti hienovireisen tunnelman Kulttuuriparantolaan.

Anu Kuivasmäki

Lau­lu­jen so­vi­tuk­sis­sa duo luot­taa lau­la­jan ja ki­ta­ran luon­nol­li­seen vuo­ro­pu­he­luun. Ki­ta­roin­ti on herk­kää ja il­ma­vaa. Lau­lu on min­na­mai­sen täy­te­läis­tä, mut­ta myös ylä-ää­net soi­vat kirk­kai­na ja vai­vat­to­mi­na. Ryt­mi elää ja hen­git­tää lau­la­jan mie­len mu­kaan.

–  Min­nan lau­lu ei pal­jon tar­vi. Minä yri­tän soit­taa mah­dol­li­sim­man vä­hän. Mo­nes­ti bas­so­ää­ni ja joku muu riit­tää te­ke­mään sii­tä hy­vin vah­van, Jark­ko Ra­si­nen luon­neh­tii.

Duon yh­teis­työ on vuo­den mit­tai­nen. Yh­teis­työ­tään he ku­vai­le­vat ti­lak­si, joka sal­lii kum­man­kin to­teut­taa omaa jut­tu­aan yh­tei­ses­ti.

– Tämä on tosi luo­va pro­jek­ti. Kus­sa­kin het­kes­sä se saa il­me­tä sel­lai­se­na kun se tu­lee, Min­na Ka­ta­ja­mä­ki sa­noo.

Tämä on tosi luo­va pro­jek­ti. Kus­sa­kin het­kes­sä se saa il­me­tä sel­lai­se­na kun se tu­lee.

Jou­lun­pu­nai­sin vä­rein va­lais­tu tila vie kuu­li­jat niin sy­viin ve­siin lau­lu­jen saat­te­le­ma­na, et­tä ti­lai­suu­den päät­ty­es­sä ku­kaan ei hie­vah­da pai­kal­taan. Spon­taa­nis­ti Ma­ri­ka Man­ni­nen al­kaa ker­toa tun­nel­mi­aan.

– En vält­tä­mät­tä vä­li­tä Kau­neim­mis­ta jou­lu­lau­luis­ta ja sel­lai­sis­ta ti­lai­suuk­sis­ta, mut­ta yri­tän ai­na joka vuo­del­le löy­tää jon­kun täm­möi­sen pie­nem­män ki­van ti­lai­suu­den. Ja kun te vie­lä esi­tit­te tä­män Mary Did You Know. Kuun­te­len ko­to­na eh­kä viit­tä jou­lu­lau­lua jou­lu­aat­to­na re­pe­a­til­la ja se on yk­si niis­tä. Osui oi­kein tä­män mun va­lin­ta tä­nään. Kii­tos!

Marika Manninen etsii joulun alla aina jonkin uuden kiinnostavan tilaisuuden. Tällä kertaa valinta osui todella nappiin. Kuvassa vierellä tytär Pihla Manninen ja Sirpa Moisio. Takana Mirja Mäkelä ja Heikki Niemelä.

Anu Kuivasmäki

Kun ylei­sö lo­pul­ta hil­jak­siin läh­tee ko­tia koh­ti, jään vie­lä ky­sy­mään jou­lun mer­ki­tyk­ses­tä.

– On vä­hän va­paa­ta. Las­ten kans­sa ker­ki­ää tou­hui­le­maan ja käy­dään mum­mo­lois­sa pyö­ri­mäs­sä. Tie­tys­ti sii­hen yrit­tää saa­da myös hil­jen­ty­mi­sen het­kiä, Jark­ko Ra­si­nen ker­too.

– Se on vuo­den tai­te­koh­ta. Sii­nä miet­tii myös men­nyt­tä vuot­ta. Jou­lun tun­nel­ma on tosi tär­keä ja jou­lu­mu­siik­ki tuo sii­hen pal­jon. Ja on­han se hil­jen­ty­mi­sen ai­kaa ai­na­kin mi­nul­le. Ja hi­das­ta­mis­ta, Min­na Ka­ta­ja­mä­ki va­lot­taa.

Mä toi­von vain, vain jou­lun tai­kaa
Et sy­dän ois ees het­ken ai­kaa huo­le­ton
Ja jou­lu tois tuon het­ken toi­von
Jos myö­tä tuon yö­tuu­len lau­han
Jou­lu tois taas mie­len­rau­han rah­tu­sen
Maa­il­maan se­ka­vaan.
(Säe lau­lus­ta Mie­len­rau­haa)