Las­ki­ai­nen on kan­san­pe­rin­tees­sä hy­vän ruo­an ja mä­en­las­kun päi­vä. Mo­lem­mat liit­ty­vät paas­toon las­keu­tu­mi­seen, paas­ton al­ka­mi­seen. Tuh­ka­kes­ki­viik­ko aloit­taa var­si­nai­sen paas­ton. Paas­ton pi­tuus on 40 päi­vää, se päät­tyy pää­si­äis­sun­nun­tai­hin. Paas­to­päi­vien lu­ku­mää­rä liit­tyy Jee­suk­sen 40 päi­vän paas­toon au­ti­o­maas­sa en­nen jul­ki­sen toi­min­tan­sa aloit­ta­mis­ta. Sun­nun­tait ei­vät ole paas­to­päi­viä.

Tuh­ka­kes­ki­vii­kon il­ta­mes­sus­sa pap­pi te­kee tuh­kas­ta ris­tin ot­saan sa­no­en: ”Ota vas­taan ka­tu­muk­sen merk­ki”. Sii­tä al­kaa paas­ton ai­ka, har­ras tun­nel­ma py­säyt­tää.

Paas­to tuo mie­leen ruo­as­ta pi­dät­täy­ty­mi­sen, mut­ta paas­to on pal­jon muu­ta­kin. Paas­to kut­suu yk­sin­ker­tai­seen elä­män­ta­paan, py­säh­ty­mään ja te­ke­mään ti­laa ru­kouk­sel­le, myö­tä­tun­nol­le, lä­him­mäi­sel­le. Paas­to voi ol­la myös tau­koa so­mes­ta.

Eko­paas­to on Suo­men evan­ke­lis-lu­te­ri­lai­sen kir­kon, Kir­kon ul­ko­maa­na­vun ja Suo­men Ym­pä­ris­tö­kes­kuk­sen ja usei­den jär­jes­tö­jen aloit­ta­ma han­ke. Sen ta­voit­tee­na on, et­tä paas­to­a­ja luo­puu elä­män­sä mu­ka­vuuk­sis­ta koko luo­ma­kun­taa aja­tel­len. Mah­dol­li­suuk­sia on mo­nia, esi­mer­kik­si luo­pu­mi­nen tur­has­ta ku­lu­tuk­ses­ta, au­toi­lun vä­hen­tä­mi­nen ja oman hii­li­ja­lan­jäl­jen pie­nen­tä­mi­nen.

Meil­lä jo­kai­sel­la on mah­dol­li­suuk­sia osal­lis­tua eko­paas­toon. Suo­men evan­ke­lis-lu­te­ri­lai­sen kirk­ko on jul­kais­sut Paas­to­ka­len­te­rin 2026 ja se on la­dat­ta­vis­sa Kir­kon ma­te­ri­aa­li­pan­kis­ta. Paas­to­ka­len­te­rin luu­kut pi­tä­vät si­säl­lään ru­kouk­sia, Raa­ma­tun teks­te­jä, ke­ho­tuk­sia aut­taa lä­him­mäis­tä sekä huo­mi­oi­ta luo­ma­kun­nan ti­lan pa­ran­ta­mi­sek­si. Paas­to­ka­len­te­ris­sa on myös Eko­paas­ton tee­mo­ja.

Ru­koil­laan yh­des­sä Psal­min 8 sa­noin kau­niin luon­tom­me puo­les­ta:

Kun minä kat­se­len tai­vas­ta, si­nun kät­te­si työ­tä,

kuu­ta ja täh­tiä, jot­ka olet aset­ta­nut pai­koil­leen

mikä on ih­mi­nen!

Kui­ten­kin sinä hän­tä muis­tat.

Mikä on ih­mis­lap­si!

Kui­ten­kin pi­dät hä­nes­tä huo­len.

Sinä teit hä­nes­tä lä­hes kal­tai­se­si olen­non,

sep­pe­löit hä­net kun­ni­al­la ja kirk­kau­del­la.

Sinä pa­nit hä­net hal­lit­se­maan luo­tu­ja­si,

ase­tit kai­ken hä­nen val­taan­sa:

lam­paat ja hä­rät, kai­ken kar­jan,

met­sän vil­lit eläi­met,

tai­vaan lin­nut ja me­ren ka­lat,

kaik­ki ve­sis­sä liik­ku­vat.

Her­ra, mei­dän Ju­ma­lam­me,

suu­ri on si­nun ni­me­si

kaut­ta koko maa­il­man!

He­le­na Korp­poo

Ruo­ve­si

Tar­jan­teen srk kirk­ko­val­tuus­ton va­rapj