Eli mie­tin­tää ko­ro­nas­ta, riit­tä­mät­tö­myy­den tun­tees­ta ja he­pu­leis­ta.

Mi­ten mi­nua on vai­van­nut koko ke­vät­tal­ven riit­tä­mät­tö­myys? Joh­tu­nee sii­tä, et­tä tai­dan seu­ra­ta työ­ni­kin puo­les­ta sel­lai­sia so­si­aa­li­sen me­di­an ka­na­via ja blo­ge­ja, joil­la vies­tin­tä on hy­vin hal­lit­tua ja pe­rus­teel­li­sen suun­ni­tel­tua.

Sit­ten tuli ko­ro­na. Mi­ten kä­vi­kin, et­tä niil­lä ka­na­vil­la vies­tin­tä on edel­leen täy­del­li­sen hal­lit­tua ja us­ko­mat­to­man hy­vin het­kes­sä kiin­ni. Yri­tän muis­tut­taa it­sel­le­ni, et­tä täy­del­lis­ten ka­na­vien ta­ka­na on lau­moit­tain si­säl­lön­tuot­ta­jia ja jo­kais­ta pilk­kua ja gra­fiik­kaa hoi­vaa oma hen­ki­lö.

Sii­tä huo­li­mat­ta riit­tä­mät­tö­myy­den tun­tee­ni sen­kun pa­he­ni. Riit­tä­mät­tö­myys vel­loi jopa niin, et­tä mie­tin pi­täi­si­kö mi­nun­kin va­ra­ta ai­ka pank­kiin ja krii­si­pa­la­ve­riin, vaik­ka vie­lä sin­nit­te­lin yrit­tä­jä­nä.

Sen si­jaan ky­hä­sin hul­lun­ku­ris­ta so­me­ka­len­te­ria, jot­ta voin tu­kea mui­ta pie­ny­rit­tä­jiä ja il­moit­tau­duin va­paa­eh­toi­sek­si. Vas­ta sen jäl­keen ha­vait­sin, et­tä mi­nul­la ei ole ai­kaa va­paa­eh­toi­luun, kos­ka pi­dän jo ko­ti­kou­lua ja lou­nas­ruo­ka­laa sekä ja­ke­len ter­veel­li­siä vä­li­pa­lo­ja ja ne vie­lä ole­mas­sa ole­vat omat­kin työt pi­täi­si teh­dä. Pu­hu­mat­ta­kaan oman mäen ris­ki­ryh­mä­läi­sis­tä, jot­ka päät­tä­väi­ses­ti me­ne­vät it­se kaup­paan. Taas is­kee riit­tä­mät­tö­myys.

Kes­ki­ty olen­nai­seen! huu­taa se pie­ni jär­jen hip­pu­nen, joka vie­lä jos­sain mie­len syö­ve­reis­sä kiep­puu ko­ro­na­vaah­don se­as­sa.

Huo­ma­sin, pyö­ri­tel­les­sä­ni näi­tä roo­le­ja, et­tä eh­kä kui­ten­kin nyt jos kos­kaan jou­tuu tai pää­see har­joit­te­le­maan sitä olen­nai­seen kes­kit­ty­mis­tä. Työt syn­ty­vät vauh­dil­la, kun saa ti­lai­suu­den ha­ka­ta sitä tie­to­ko­net­ta vim­mai­ses­ti. Toi­saal­ta on myös pak­ko ope­tel­la läs­nä­o­lon ah, niin vai­ke­aa tai­toa. Vä­lil­lä kone kiin­ni ja lai­va­nu­po­tus käyn­tiin, ruu­tu­pa­pe­ril­la.

Lukujärjestys auttaa perheen päivän organisoinnissa.

Anna Häyrynen

Aa­mu­leh­den pää­toi­mit­ta­ja Jus­si Tuu­len­suu­kin poh­ti ko­lum­nis­saan ko­ro­nan tuo­neen työ­e­lä­män muu­tok­sen ää­rel­lä. Te­ke­mi­nen te­hos­tui het­kes­sä. Pa­la­ve­rit pi­de­tään tar­pees­ta ei­kä tot­tu­muk­ses­ta.

Tuu­len­suu lu­et­te­li myös uu­sia pa­la­ve­rei­hin osal­lis­tu­ja, kar­vai­sia ja talt­ta­ham­pai­sia. Jän­ni­tän jo omia pa­la­ve­rei­ta­ni. Mo­ni­ko nii­hin osal­lis­tuu tääl­tä puo­lel­ta näyt­tö­ruu­tua ja mil­lai­nen he­pu­li sii­nä vie­lä keh­key­tyy. He­pu­li­pa­la­ve­ri toki ole­ma­ton­ta pa­la­ve­ria pa­rem­pi vaih­to­eh­to.

Olen vaih­ta­nut työ­pis­tet­tä jo kol­mes­ti kah­den päi­vän ai­ka­na. Ko­ti­toi­mis­to on mi­nul­le tut­tu nor­maa­lis­ta työ­vii­kos­ta, mut­ta nyt ti­lan­ne on uu­si, kun me koko per­heen voi­min työs­ken­te­lem­me sa­man ka­ton al­la.

Eh­kä riit­tä­mät­tö­myy­den tun­ne täs­tä to­ke­nee ja te­ke­mi­nen te­hos­tuu lu­ku­jär­jes­tyk­sen ja po­si­tii­vi­sen pa­laut­teen an­ta­mi­sen te­ho­har­joit­te­lul­la. Il­man päi­vit­täis­ten puu­hien run­koa oli­sin it­se he­pu­lin par­taal­la. Ur­heut­ta it­se kul­le­kin!