Laiva on lastattu kotimaisella uusiutuvalla energialla
Vuoden varrelta
Tarjanne-laivan kattila on kunnostettu alkuperäiseen muotoonsa ja laiva kulkee tänä kesänä Tampere–Virrat–Tampere väliä haloilla.
Uusiutuvaan polttoaineeseen siirtyminen näkyy satamissa. Pääosa halostuksesta tehdään Mustalahden satamassa, jonne kasataan suuri pino halkoja. Halkojen lastauspaikka on lisäksi Ruoveden ja Virtain satamissa.
Matkan varrella on varapinoja.
– Yksi halkojen välivarasto tulee Kivistön laituriin, joka on vanha perinteinen halkolaituri. Tarjanne on käynyt siinä ennenkin, siellä on aina halostettu laivoja, kertoo laivatoimenjohtaja Jari Niemi.
Kivistön isännältä ostetaan puita, mutta hän ei ole pääasiallinen halkotoimittaja. Suurin osa puista hankitaan kurulaiselta toimittajalta.
Lämmittäjä Robin Raita ja konemestari Markus Puttonen valmiina lastaamaan halkoja laivaan.
Jyrki Liikka
Nyt konemestarin avuksi tarvitaan lämmittäjä.
– Höyrylaivan vauhti säilyy suunnilleen samana, kunhan vaan lämmittäjä ehtii lapata puita uuniin ja lämmittäjän kunto riittää.
Pääosa laivan haloista on lähellä uunia, jolloin askelia ei tarvitse paljoa ottaa. Konemestari toimii tarvittaessa lämmittäjän apuna, kun halkosäiliöt alkavat tyhjentyä ja halkoja pitää hakea vähän kauempaa.
Puuhun siirtyminen on joka tapauksessa kulttuuriteko.
Niemen mukaan puu on ostohinnaltaan öljyä edullisempi, mutta kun lasketaan yhteen kaikki työt, taloudellinen lopputulema on plus miinus nolla.
– Puuhun siirtyminen on joka tapauksessa kulttuuriteko. Tarjanne käyttää paikallista ja uusiutuvaa energiaa, kertoo Niemi.
Tarjanne syö pääasiassa koivua, jossa on paras lämpöarvo. Uuniin uppoaa myös mäntyä.
Raholan Pyrkivän koripallojoukkueen nuoret miehet muodostavat ketjun, jonka avulla halkoshow sujuu vauhdikkaasti
Jyrki Liikka
Käyttövoimaremontin yhteydessä laivasta poistettiin öljypolttimet ja -tankit, tulipesiin rakennettiin tilalle uuni- ja vetoluukut sekä arinat. Tuhkat poistetaan kerran päivässä ja höyrykattilan tuliputket nuohotaan pari kertaa viikossa. Puhdas tuhka voidaan hyödyntää muun muassa lannoitekäytössä.
Matkustaja kiittää, sillä laivan kulku on nyt äänettömämpää ja matkasta voi nauttia perinteisimpien tuoksujen siivittämänä.
Laskennallisesti yksi Tampere-Virrat suunta syö 10 mottia halkoja.
– Tietoa puiden määrästä on löytynyt lisäksi laivan vanhoista konepäiväkirjoista, Niemi kertoo.
Polttoainetta täydennetään päätesatamissa, tarvittaessa myös matkan varrella välipysäkillä Kivistön laiturissa.
Joukkue saapuu kerran viikossa täyttämään laivaa.
Halkourakka Mustalahden satamassa pääsee kunnolla vauhtiin, kun Raholan Pyrkivän koripallojoukkueen edustusjoukkueen ja A-junioreiden toimeliaat nuoret miehet saapuvat vähitellen paikalle. Joukkue on Hopealinjojen yhteistyökumppani.
Tämä lienee hyvä alkulämmittely ennen varsinaisia treenejä. Joukkue saapuu kerran viikossa täyttämään laivaa.
– Optimi on kymmenen henkilöä ketjussa, Niemi sanoo.
Konehuoneeseen tarvitaan muutama henkilö laittamaan halot järjestykseen laivan oikealle ja vasemmalle kyljelle, tyyrpuuriin ja paapuuriin.
Kesällä satamaan käyttöön otetaan halkokärryt.
Robin Raita ojentaa halon Markus Puttoselle laivan konehuoneessa.
Jyrki Liikka
Matkan aikana konemestari Markus Puttonen ja lämmittäjä Robin Raita huolehtivat siitä, että laivan kattila saa tarpeeksi syötävää ja matka etenee suunnitellulla vauhdilla. Karkeasti motti puita vastaa 100 litraa polttoöljyä.
Höyrylaivan reittiliikenne alkaa 7. kesäkuuta ja jatkuu 19. elokuuta saakka.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 21.5.2023