Pihlajalahtelaiset viettivät Maamiesseuran 100-vuotisjuhlaa ja Marttojen 90-vuotisjuhlaa yhteisellä teatterimatkalla Nokialle. Kuvassa yhdistysten puheenjohtajat Timo Ikkala ja Mirka Kiintonen.
Anne Kojola
Pihlajalahden Maamiesseura ja Martat täyttivät tasavuosia – Ennen kilpailtiin ojankaivussa ja opittiin suursiivouksesta, mitä tehdään tänään?
1924 perustettu Pihlajalahden maamiesseura juhlii tänä vuonna 100-vuotista taivaltaan. Samalla kylällä on toinenkin lähes yhtä vanha yhdistys, Pihlajalahden Martat, joka perustettiin 1934. Yhteisiä juhlia vietettiin marraskuun puolivälissä teatterimatkalla Nokialle.
Maamiesseuran toiminta alkoi jo 1914 Ruoveden Maamiesseuran Pihlajalahden piiriosastona. Itsenäisen seuran perustamiseksi nähtiin paljon vaivaa eteenkin 20-luvun alussa ja perustava kokous saatiin pitää heinäkuussa 1924. Toiminta oli vilkasta alkuvuosina. Kokouksissa ja tupailloissa saattoi olla jopa 70 henkeä, vaikka varsinaisten jäsenten määrä samaan aikaan oli noin 20. Erityistä painoa pantiin kilpailu- ja kurssitoiminnalle, muun muassa kokotalous-, kesanto-, puhdetyö- ja muille käsityökilpailuille. Lisäksi oli hevoskilpailut sekä kyntö- ja ojankaivuukilpailut.
Kiinteää ja irtainta omaisuutta hankittiin reippaasti. Ensimmäiset merkinnät Nuorisoseuran kanssa yhdessä hankittavaksi suunnitellusta seurojen talosta ovat 1922 – ja 1928 pidettiin kokous oman katon alla. Siitospässi hankittiin 1923, perunannostokone ja sekunttarikello 1926 sekä toinen perunannostokone 1929. Myös sonniosuuskunta perustettiin kylään ja maidon ajoa meijeriin alettiin puuhata 1923.
Pihlajalahden seurantalo on Maamiesseuran ja Nuorisoseuran yhteinen.
Sirpa Salo
Seuraavat vuosikymmenet olivat kurssitoiminnan ja valistuksen aikaa. Niitä järjestettiin kulloinkin ajankohtaisesta aiheesta, kuten kotieläin-, peltoviljely-, metsätalous-, puutarha- ja 1960 luvulla verokurssit. Myös kilpailutoiminta oli vilkasta; pidettiin kokotalous- ja AIV:n valmistuskilpailuja sekä erilaisia työkilpailuja. 1953 aloitettiin traktorikyntökilpailut, joita jatkettiin vuoteen 1968 saakka.
60-, 70- ja 80-luvuilla hankittiin taas kiinteää ja irtainta omaisuutta, mm viljanlajittelija, maatilaperävaunu, korkeapainepesin sekä klapikone. 80-luvun lopun jälkeen seura on pystynyt uusimaan ja hankkimaan kalustoa koneiden vuokratuloilla.
– Nykyisin toiminnan keskiössä on koneiden vuokraus; seura vuokraa jäsenilleen edelleen muun muassa perunannostokonetta, putkensulatinta, klapikonetta, kesantosilppuria, maanäytekairaa ja painepesuria, kertoo Maamiesseuran pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Ikkala.
Jäseniä seurassa on tällä hetkellä 60.
Historian havinaa on myös johtokunnan kokoonpanossa. 1965 johtokuntaan tullut Timo Ikkala on ollut puheenjohtajana 1985 lähtien.
– Nyt syyskokouksessa olin erovuoroinen ja jäin pois johtokunnasta 60 vuoden pestin päätteeksi, Ikkala kertoi.
Tilalle tuli Timon poika Samuli Ikkala. Puheenjohtaja valitaan johtokunnan keskuudesta, joten puheenjohtajan vaihdos on tiedossa alkuvuodesta. Sihteerinä jatkaa Tuomo Ojanen.
Nykyisin toiminnan keskiössä on koneiden vuokraus.
Pihlajalahden Martat perustettiin marraskuussa 1934. Martta-aatteen mukaisesti alusta asti on toimittu paikkakunnan naisten ja kotien hyväksi. Alussa jäseniä on 25 ja kokoontumisia pidettiin kerran kuukaudessa jäsenten kotona. Jo silloin kartutettiin yhdistyksen rahavaroja keräämällä kahvirahaa; 1 markka leivän kera ja 50 penniä ilman leipää.
Tärkeänä toimintana oli alku aikoina kylän yhteisten iltamien ja muiden yhteisten kokoontumisten järjestäminen. Esimerkiksi vuoden 1937 yleisökokouksessa ohjelmassa oli tervehdyspuheen lisäksi laulua, runonlausuntaa, luentaa Seitsemästä Veljeksestä sekä sairaanhoitajan esitelmä ruumiinlämmön vaihteluista. Iltamien lisäksi järjestettiin yhdessä Nuorisoseuralaisten kanssa pikkujoulujuhlia runsaan ohjelman merkeissä.
Kurssitoiminta oli aktiivista myös Martoilla. On pidetty muun muassa ompelu-, kudonta-, ruokatalous-, kala- ja värjäyskursseja. Vuonna 1936 järjestetylle ompelukurssille osallistui 32 henkilöä, viiden vanhasta aina 80-vuotiaaseen. 1938 toukokuussa pidettiin kolmipäiväinen kodinhoitokurssi, jossa 20 osallistujaa saivat oppia, miten suursiivous toimitetaan, kodinhoidollisia tekstiileitä valmistetaan sekä tietysti, miten pikkuleipiä ja kääretorttuja valmistetaan. Piiriliiton neuvojat kävivät aktiivisesti esitelmöimässä eri aiheista.
40-luvulla toiminta jatkui aktiivisena. Joulumyyjäiset olivat todella suosittuja. Myytävää kertyi pöydille runsain mitoin; leivonnaisia, jauhoja, ryynejä, sukkia, lapasia sekä perinteisiä olkikoristeita. Monessa tilaisuudessa rahavaroja kartutettiin myymällä kakkuarpoja.
50-luvulla keskityttiin kodin talouteen, kiinnitettiin huomiota energiankulutukseen ja uusien sopivien työvälineiden käyttöön. 60- ja 70-luvuilla korostettiin kotimaisuutta, luonnonsuojelua sekä kodin ja terveyden merkitystä. Toiminta jatkui vaihtelevan aktiivisena, mutta 1970-luvun puolivälissä koottiin voimat yhteen ja Ruoveden 7 Marttayhdistyksen yhteistyönä järjestettiin kevätjuhla jumalanpalveluksineen, ruokailuineen sekä ohjelmineen. Juhlapuhujana oli Maija Riihijärvi.
80-luvun alkupuoli oli hiljaista, mutta vuosikymmenen loppua kohden toiminta taas vilkastui. Kokoontumisissa askarreltiin ahkerasti ja kirkonkylän yrittäjistä ainakin Elina Niemi oli esittelemässä kodinkoneita.
Kyläkierroksella heinäkuussa 2011 Pihlajalahden koululla martat tarjosivat pullakahvit ja kauppasivat metsän antimia. Ulla-Maija Salminen osti mustikkarasian Aino Rikkoselta.
Kalevi Tiitinen
Viime vuosikymmenien aikana on osallistuttu lukuisiin myyjäisiin, kokoontumisia on pidetty edelleen jäsenten kotona ja Taitoavaimia on suoritettu. Jäseniä on tällä hetkellä 36. Puheenjohtajana toimii Mirka Kiintonen ja pitkäaikaisena sihteerinä jatkaa Tuija Vuolio.
– Kokoontumisia on noin kolmen viikon välein, syksyisin ja kevätkaudella useimmiten Seurantalolla. Viime aikoina olemme tutustuneet kirjaston monipuoliseen toimintaan, Tyyra Juka piti meille sieni-illan ja Visukeitaan väki järjesti hemmottelua. Myös ekologisia siivousaineita on askarreltu ja kokkailtu yhdessä satokauden herkkuja. Marttaliiton valtakunnallisiin tapahtumiin on myös osallistuttu, kuten Marttaralliin ja Maailman suurimpaan Marttailtaan. Pikkujoulut ovat vielä tulossa joogailun ja jouluherkkujen parissa, Mirka Kiintonen kertoi.
Ennen teatteria ruokailtiin yhteisesti Villa Silvassa Nokialla.
Jali Kontuniemi
Yhdistysten yhteinen juhlamatka suuntautui Nokialle, missä ruokailtiin hienoissa puitteissa Villa Silvassa ja nautittiin kepeästä teatterista Nokia Työväen Teatterissa. Esityksen nimi oli Herrat ovat herkkäuskoisia. Mukana oli lähes 30 pihlajalahtelaista yhdistysaktiivia.
Maamiesseuran historian tiedot on kerätty Matti Pöntyksen ja Tuomo Ojasen tekemistä historiikeista.
Marttojen historiikin on laatinut Tuija Vuolio.